4.6.2009 - Venäjä, Venäjä, Venäjä (ja EU)
Eduskunnassa on kohistu tänä keväänä joka kerta, kun Istuntosalin toimitus on ollut läsnä. Tällä kertaa keskustelua herätti Venäjän pääministeri Vladimir Putinin vierailu Suomessa. Vierailu oli myös kyselytunnin pääaiheena. Toimitus tapasi SDP:n Erkki Tuomiojan ja vihreiden Jyrki Kasvin.
Hyppää väliotsikkoon: Tasaväkiset naiset – Kasvin etu? | Tennilä: ”Suomi hipsuttelee”
Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa ulkoministerinä toiminut Erkki Tuomioja kommentoi Putinin tapausta medialle.
Kesäkuun neljäs on sateinen ja kolea. Europarlamenttivaalien loppukiri on käsillä, mutta ohikulkijat eivät sateenvarjoineen näytä ennättävän pysähtyä lasipalatsin eteen vihreiden ja vasemmistoliiton mökeille keskustelemaan analyyttisesti vaikkapa Euroopan talouspolitiikasta. Eduskunnan graniittiseinät sentään antavat suojaa sateelta.
Ryhmäkokoukset ovat täydessä vauhdissa viidennessä kerroksessa. SDP:n Erkki Tuomioja sattuu paikalle. Hän ehtii kommentoimaan Vladimir Putinin vierailua, ensin MTV3:lle, sitten myös Istuntosalille:
”Venäjän kaksipäinen kotka saapui hyvin erinäköisenä ja eri tyylillä”, Tuomioja linjaa vertaamalla Putinin vierailua presidentti Dmitri Medvedevin taannoiseen visiittiin.
Putinin saapumista oli edeltänyt Venäjältä tullut nootti, syynä suomalaisdiplomaatin tempaus. Tämä diplomaatti oli siis salakuljettanut autossaan suomalaisen pikkupojan ja tämän isän rajan yli Venäjältä Suomeen. Putin itse oli kuullut asiasta vasta hieman ennen saapumistaan Suomeen, mutta tämä ei estänyt häntä arvostelemasta tapahtunutta kovasanaisesti.
”Totta kai Putinin reaktio oli odotettu, mutta sitä ei pidä väheksyä”, Vanhasen ensimmäisen hallituksen ulkoministeri Tuomioja korostaa. Hän on Putinin kanssa samoilla linjoilla siinä, että diplomaatin laiton toiminta ei ollut suotavaa. ”Emme saa omilla toimenpiteillämme heikentää Suomen reaalipolitiikkaa.”
Henkilökohtaista mielipidettä tapahtuneesta toimitus ei saa Tuomiojalta ongittua. Hän vain toistaa, ettei diplomaatin henkilökohtainen ratkaisu ollut lainmukainen. Tuomioja haluaisi kuitenkin Venäjän allekirjoittavan Haagin lapsikaappaussopimuksen: ”Olemme yrittäneet löytää ratkaisua Venäjän kanssa tähän asiaan jo 20 vuotta”, Tuomioja muistuttaa.
Vihreiden Jyrki Kasvi yrittää ponnistaa Espoosta Brysseliin.
Tasaväkiset naiset - Kasvin etu?
Tapaaminen vihreiden Jyrki Kasvin kanssa eduskunnan kahvilassa vie mietteet ainakin hetkeksi Venäjältä Brysseliin. Kasvi on eurovaaliehdokas, mutta juuri nyt hän on innostunut kysymyksestään, jonka aikoo esittää kyselytunnilla. Kysymys liittyy 20 vuotta sitten Kiinan Tienanmenin aukiolla tapahtuneeseen verilöylyyn, josta Kiinan hallitus vaikenee yhä. Mutta mennäänpä silti niihin eurovaaleihin.
”Tulosta on vaikea ennakoida. Meidän vihreiden ja kokoomuksen äänestäjät ovat varmaan parhaiten liikkeellä, sillä he ovat ehkä eniten kansainvälisesti orientoituneita”, Kasvi pyörittelee. Ehdokasasettelu on Kasvin mielestä myös mielenkiintoinen, eritoten kokoomuksen kannalta: ”Heillä on liberaaleja, mutta myös sellaisia kuin Ari Vatanen, jonka mielestä ilmastonmuutos on huuhaata.”
Omaa läpipääsyään Kasvi ei osaa kommentoida ehdokkaiden tasaväkisyyden takia. Puolueella on hänen mielestään kuitenkin vahvoja naisehdokkaita: ”he saattavat syödä ääniä toisiltaan, ja se saattaa olla minun etuni. Samalla tavalla pääsin eduskuntaankin.”
Yli puolet Suomen lainsäädännöstä pohjaa Euroopan unionin päätöksille, ja siksi eurovaalit ovat eduskuntavaalien kanssa Kasvin mielestä yhtä tärkeät. ”On häpeäpilkku, etteivät poliitikot osaa viestittää näiden vaalien tärkeyttä”, hän älähtää.
Kasvi on kokenut tietotekniikka-asiantuntija, joten on luontevaa kysyä häneltä Ruotsin Piraattipuolueesta, jolla on myös vaaliehdokkaita. ”Kun suuri ihmisryhmä kokee, ettei heidän asiansa saa näkyvyyttä, on mahtavaa, että se perustaa tällaisen. Se palauttaa uskoani länsimaiseen demokratiaan.” Vaikka Piraattipuolueella ei ole kansanedustajia, näkee Kasvi Ruotsin EU-tekijänoikeusneuvotteluiden merkittävän muutoksen olleen juuri puolueen ansiota.
Tennilä: ”Suomi hipsuttelee.”
Kahvilasta toimitus rientää suoraan istuntosalin lehtereille. Kyselytunnin ensimmäinen aihe polveilee melkoiseksi sillisalaatiksi, sillä pääministereiden tapaamisen tiimoilta kysellään muun muassa Itämeren surkeasta tilasta, puutulleista ja Suomen ja Venäjän suhteista. Esimerkiksi Tanja Karpela (kesk.) ja Päivi Räsänen (kd.) ovat huolissaan Itämerestä. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) vastaa luettelemalla eri hankkeita, joita Itämeren hyväksi ollaan tekemässä.
Annika Lapintie (vas.) taas haluaa tietää, neuvotteleeko Suomi jonkun erityisen lain Venäjän kanssa liittyen lapsikaappauksiin. Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) mukaan sitä ei ole luvassa, vaan Venäjän on liityttävä Haagin sopimukseen, josta kuulemma keskustellaan lähitulevaisuudessa EU:n oikeusministereiden kanssa. Vihreiden Heidi Hautala ihmettelee, miksi pääministereiden tapaamisissa juuri lapsikaappauksen kaltaiset ihmisoikeuskysymykset jäävät aina sivuun. ”Nämä tapaamiset keskittyvät useimmiten talouspolitiikkaan,” pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toteaa, mutta myöntää Hautalan ihmettelyn aiheelliseksi.
Esko-Juhani Tennilän (vas.) mielestä Suomi ”hipsuttelee”, ja että pääministeri Paavo Lipposen (sd.) aikana Venäjä-suhteet hoidettiin paremmin. SDP:n Kimmo Kiljunen ja Jouko Skinnari ovat samaa mieltä. Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) pitää huolestuneisuutta “uussuomettumisena”, ja vakuuttaa suhteiden olevan hyvät. ”Ei pidä säikähtää kovempaa retoriikkaa.”
Venäjä-aiheen jälkeen Jyrki Kasvikin ehtii esittää kysymyksensä. Häntä säestää muun muassa SDP:n Matti Saarinen. Ulkoministeri Stubb kertoi asiasta pyydetyn selvitystä jo vuonna 1989, mutta sitä ei ole milloinkaan tullut. Hän korostaa, ettei mikään muukaan maa ole vastausta saanut. Matti Vanhanen kiistää Saarisen väitteen, että ihmisoikeudet jäävät kauppapolitiikan varjoon, ja kertoo keskustelleensa asiasta Kiinan pääministerin kanssa.
Perussuomalaisten Veltto Virtanen haluaa tietää, ”kuinka vapaasti ihmisiä voidaan leimata perusteettomasti mediassa” lähdesuojan turvin. Oikeusministeri Brax vakuuttaa, että rikolliset tietovuodot saadaan kuitenkin selville, ja että ihmiset ovat syyttömiä kunnes toisin todetaan.
Kyselytunnin jälkeen Kasvi ja Virtanen ovat molemmat melko tyytyväisiä saamiinsa vastauksiin. Päätteeksi Jyrki Kasvi yllättää Istuntosalin ja kertoo lähettäneensä Kiinaan 20 vuotta sitten kiinankielisiä fakseja verilöylyn tiimoilta. Hän ei kuitenkaan saanut niihin vastausta. ”Olihan se turhauttavaa.”
Tunnelmaa kuppilasta kyselytunnin jäkeen. Tomittaja Pekka Ervasti ja Veltto Virtanen keskustelivat keskenään. Yhteinen juttutuokio oli myös
vasemmistoliiton Paavo Arhinmäellä ja kokoomuksen Timo Heinosella.
Lisää kuvia löytyy kuvasivulta.
Lisätty 5.6.2009 klo 15.50
Teksti: Mikael Mattila, ISTUNTOSALI.NET
Kuvat: Mikael Mattila
Keskustelu
Miä ajatuksia oheinen raportti herätti? Onko sinulla jotain lisättävää tai kommentoitavaa?
Kommentoi ja keskustele yllä olevaan raporttiin liittyen!
KOMMENTIN LÄHETYS
Kommentin tulee olla kirjoitettu asialliseen sävyyn, ja sen tulee liittyä aiheeseen. Kaikki kommentit oikoluetaan ennen julkaisua. Ylläpito pidättää oikeuden olla julkaisematta kommenttia, jos se jostain syystä katsoo sen aiheeseen liittymättömäksi tai muuten sopimattomaksi. Mös oikeus kommentin julkaisuun lyhennettynä pidätetään. Kun kommentoit Istuntosalissa, pyrithän käyttämään aina samaa nimimerkkiä (voit käyttää nimimerkkinä halutessasi myös omaa nimeäsi)! Kommentin kirjoittaja vastaa itse kirjoituksestaan. Oma nimi on annettava ylläpidon tietoon.
Väärällä henkilöllisyydellä esiintyvä on jäljitettävissä IP-osoitteen avulla.
Palaa takaisin Raporttiosion etusivulle tästä.