Hallitukselta ei mitään uutta
Torstai 12.06.2008
Hyppää väliotsikoihin: Toimitus tavoitti edustajia tunnin jälkeen | Ilmoitus vai välikysymys?
Torstaina 12.6. oli aika kevään istuntokauden viimeisen kyselytunnin. Viime viikkoina tapetilla olleen vaalirahoituskohun takia kyselytunnilta odotettiin paljon, ja kohu olikin sen ainoa keskustelunaihe.
Kesäkuun toinen viikko oli mielenkiintoinen johtaville hallituspuolueille, eli keskustalle ja kokoomukselle, joiden puoluekokoukset pidettiin viikonloppuna. Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen on ollut yksi rahoituskriisin päähenkilöistä, sillä hänellä väitetään olevan yhteyksiä Kehittyvien maakuntien Suomeen, mutta tästäkin huolimatta hänet valittiin lauantaina 14. päivä uudelleen virkaansa. Korhonen itse ei ollut äänessä kyselytunnilla.
Oppositio laittoi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) lujille, ja he olivat ainoat tunnilla puhuneet ministerit. SDP:n uusi puheenjohtaja Jutta Urpilainen otti heti tunnin aluksi puheeksi The Financial Times –lehden artikkelin Suomen maineen tahraantumisesta yhtenä maailman avoimimmista yhteiskunnista rahoituskohun takia. Urpilainen halusi niin ikään saada Vanhaselta rehellisen vastauksen siihen, mitkä yhteydet pääministerillä on Kehittyvien maakuntien Suomeen. Viime viikkoina on tullut myös ilmi, että kyseisen yhdistyksen liikemiehillä on yhteyksiä myös kaavoitukseen eri puolilla Suomea – kohuunhan liittyy myös mm. Vihdin Ideapark-hanke, jota on ollut ajamassa vaalirahoituksessa mukana ollut Toivo Sukari.
Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis vihjaili niin ikään keskustan yhteyksistä KMS:n toimintaan perustelemalla, että yhdistyksen postiosoitteeksi olisi tullut puoluetoimiston virkailijan osoite. Tämä virkailija saa myös tilioikeuden, joka siirtää rahaa puolueen puheenjohtajalle sekä ”eräille muille henkilöille”. Myös vasemmistoliiton Annika Lapintie tivasi pääministeriltä hänen yhteyksistään KMS:n ympärillä toimiviin liikemiehiin.
Väitteistä ja kiperistä kysymyksistä huolimatta keskustelu ei tuonut juuri mitään uutta asiaan liittyen. Monia yllä esitettyjä kysymyksiä on puitu julkisessa keskustelussa jo ennen kyselytuntia, mutta kun asiasta pääministeriltä suoraan kaiken kansan ja eduskunnan edessä kysyttiin, tuli kuva, että hän lähinnä yrittää pakoilla vastuuta. Ainoa asia missä hallitus onnistui kyselytunnin aikana, oli asian kiertely ja kysymysten väistely. Yhteyksistään KMS:ään Vanhanen vain vastasi vetoamalla jääviyteen ja tarkkuuteen kaavoitusasioissa, sekä toisti hoitaneensa oman vaalirahoitusselvityksensä jo viime keväänä.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) eduskunnan kahvilassa.
Toimitus tavoitti edustajia tunnin jälkeen
”Ei tuosta keskustelusta tullut hullua hurskaammaksi,” tuhahtaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen. Hän jäi kaipaamaan pääministerin johtajuutta. ”Jos ei pysty johtamaan, eikä tiedä mitä omassa puolueessa tapahtuu, niin kovin vaikea on kuvitella johtajuutta pääministerinä.”
”Oliko rahoituksen tekemisellä jokin rooli esimerkiksi hallitusohjelman sisältöön ja sen muodostamiseen?” Korhonen kysyy. Hän esittää perusteena väitteelleen faktan, jonka mukaan Kehittyvien maakuntien Suomi rahoitti yhtätoista Vanhasen toisen hallituksen 22:sta ministeristä.
Työväenyhdistysten osuutta rahoituskohuun Korhonen pitää selvänä tapauksena: ”Ei niissä ole mitään sen enempää epäselvyyttä. Siellä on taustalla kymmeniä- ja satojatuhansia ihmisiä taustalla. Eivät ne ole minkään yrityksen tai yksittäisen henkilön rahaa.” Hän ei myöskään koe keskustelua kiusallisena, vaan kertoo työväenyhdistysten aina rahoittaneen vasemmiston toimintaa. ”Muuten tämän maan puoluepoliittinen kartta vääristyy yhä enemmän yhteen suuntaan.”
Jutta Urpilainen kokee, että kyselytunnin keskustelun perusteella pääministeri Vanhasen uskottavuus on koetuksella. ”SDP tulee nyt rauhallisin mielin arvioimaan kyselytunnin antia, ja palaamme sitten ensi viikolla asiaan.”
Vihreiden Anni Sinnemäki on jokseenkin samoilla linjoilla Korhosen kanssa kyselytunnista, sillä hänen mukaansa se ei tuonut ”ainakaan uusia näkökulmia keskusteluun.” Hän katsoo juuri haastattelun aikaan salissa käsittelyssä olleen lainsäädännön tärkeimmäksi, ja että se saadaan saatettua voimaan kunnallisvaaleihin mennessä. Hänen mukaansa laki on tärkeä juuri kunnallisvaaleja silmälläpitäen, ”koska kuntapäättäjät tekevät monia päätöksiä, mihin sisältyy monia taloudellisia intressejä, ja silloin rahoituksen läpinäkyvyys on tärkeää olla voimassa.” Hän toivoo uudistuksen etenevän myös niin, että puolueiden rahoitusta saataisiin avattua.
Sinnemäen puluetoveri Janina Andersson toivoo niin ikään puolueiden rahoitusta avattavan kunnallisvaalien jälkeen. ”Toivon, ettei tämä asia vesity ja unohdu. Erittäin suuret rahat ovat kysymyksessä, kun puhutaan puolueista.” Hänen mielestään asiassa tulisi keskittyä myös puolueiden rahoitukseen.
Andersson muistuttaa, että pääministeri itse on hoitanut rahoitusasiansa lain mukaisesti, ”mutta aika moni ministeri on unohtanut ilmoittaa erittäin suuria summia. Voin kuvitella, että se varmaan ollut aika paha paikka.” Hän näkee muiden ministereiden päässeen helpolla, kun Vanhanen ”joutuu ottamaan muidenkin, pahasti töpäinneiden ministereiden vastuun.”
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen moittii hallitusta, joka hänen mukaansa ”vastasi hyvin aika moneen kysymykseen, mutta mielestäni se tärkein jäi vastaamatta: Mitkä ovat sitten poliittiset seuraukset siitä, että useimmat ministerit eivät ole lakia noudattaneet, siihen ei pääministeri antanut vastausta.” Hän syyttää myös rahoituslakia rikkoneita poliittisen vastuun laiminlyömisestä. "Lakia säädettäessä asiasta puhuttiin, että vastuu kannetaan juuri poliittisesti, ei juridisesti", hän painottaa.
Martti Korhosta (vas.) haastateltiin valtiosalissa.
Ilmoitus vai välikysymys?
Sekä Martti Korhonen että Jutta Urpilainen olivat varovaisia kommentoidessaan välikysymystä, ja totesivat asian tarvitsevan harkintaa viikonlopun yli. Korhonen toivoo asiaan saatavan selvitys juhannukseen mennessä. ”Toivon, että vaalirahoituslaki säädetään siten, ettei vastaavia keskusteluja tarvitse käydä tulevaisuudessa”, hän toteaa.
Janina Andersson taas pitää pääministerin ilmoitus-välikysymys –kädenvääntöä pikkujuttuna: ”Pääasia, että asiasta puhutaan ja pääasia että tehdään. Kaikki annetut lupaukset pitää tehdä avoimiksi.” Hän arvelee, että mikäli kaikki eivät halua antaa avoimesti rahaa, saattaa vaalituen jakaminen myös vähentyä. ”Kaikki säätiöt pitää avata”, Andersson kehottaa. ”Sehän ei kerro äänestäjille mitään, jos on joku kummallinen nimi, jonka takana raha piilotettu. Meidän kaikkien tulee tietää, kenen rahoilla on oltu mukana kampanjassa.” Andersson on hallituksen linjalla siinä mielessä, ettei hänkään pidä vaalituen vastaanottamista vääränä, mutta on sitä mieltä, että rahoista pitää ilmoittaa.
Päivi Räsänen taas pitää välikysymystä tällä hetkellä ainoana keinona ratkaista pulma. ”Pääministeri ei tule antamaan ilmoistusta tässä vaiheessa, jolloin välikysymys jää opposition keinoksi. Pitää kysyä nimenomaan poliittisen luottamuksen perään.” Puheenjohtaja painottaa, ettei asia ole ainakaan vielä juridinen, vaan polittiinen.
Kuten Räsäsen lausunnosta huomata saattaa, opposition mielipiteet vaihtelevat. Mutta hän ei osaa analysoida kaikkien oppositiopuolueiden näkemyksiä. ”Välikysymyksen tekemiseen riittää 20 kansanedustajaa. Eli jos sen verran edustajia saadaan kokoon, niin silloin saadaan myös välikysymyskeskustelu kasaan”, hän tuumaa.
Puheenjohtaja Räsänen sanoutuu eduskuntaryhmänsä puolesta irti suunnitelmista, jonka mukaan oppositio haluaisi pitkittää jupakkaa juhannuksen yli lähemmäs kunnallisvaaleja, ettei hallitus pääsisi kesälomalle eduskunnan luottamus taskussa. ”Ajattelen, että asia on syytä selvittää aika nopealla tahdilla.” Välikysymyksen toteutumista hän veikkasi juhannusviikolle.
”Asia tulee elämäään syksylläkin kunnallisvaalien lähestyessä”, Räsänen arvelee. ”En usko, että näinkin suuri kriisi laukeaisi viikon sisällä.” Hän toivoo, että nyt päästäisiin tavalla tai toisella käsiksi tärkeämpiin asioihin, kuten sosiaali- ja terveyspolitiikkaan: ”Meillä on vanhustenhoidossa suuria puutteita ja terveyskeskuksissa vakava henkilöstöpula.” Hän sanoo olevansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä huolestunut hallituksen esityksistä, joita ei ole tullut kohun takia. Näin lähes puolet valiokunnan kokouksista on peruttu. ”Asioiden hoito on ihan selvästi häiriintynyt – näin voin pitkäaikaisena kansanedustajana sanoa.”
Sinnemäki ei ole täysin samaa mieltä Räsäsen kanssa niinsanotun ”oikean” päätöksenteon jäämisesti rahoituskohun jalkoihin. ”Julkinen keskustelu on varmaan sen tyyppistä, että tämä on sitä hallinnut, joka tarkoittaa että muista asioista on keskusteltu vähemmän”, hän arvelee. ”Mutta on tässä samaan aikaan tietenkin käsitelty myös muita asioita.” Sinnemäki muistuttaa, että vaikka julkinen huomio kohdistuukin vain yhteen asiaan kerrallaan, ei sama päde päätöksentekoon. Vaikeitakin asioita on, joista Sinnemäki mainitsee energia- ja ilmastostrategian, joka ei ole vielä valmistunut. ”Se ei oikeastaan niinkään johdu vaalirahoituksesta, vaan siitä, että erimielisyydet hallituspuolueiden välillä ovat aika isoja,” hän summaa.
Anni Sinnemäki haastattelussa. Taustalla Janina Andersson (molemmat vihr.).
Tämän viikon alussa oppositiopuolueet SDP, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ilmoittivat, etteivät ne tule tekemään välikysymystä asiasta. Puolueiden mukaan välikysymys ei ole oikea tapa ratkaista asia. Myös asiasta Rovaniemellä tehty poliisitutkinta vaikutti puolueiden päätökseen, sekä mahdollisesti myös demarien rahoituskohun aikana laskenut kannatus. Näin ollen kristillisdemokraatit jäivät yksin hankkeensa kanssa, jolloin seitsenhenkinen eduskuntaryhmä tuskin saa kysymystä aikaiseksi. Tämä tarkoittanee siis sitä, että eduskunta pääsee kesälomille suunnitelmien mukaan, ja asiasta keskustelu jatkuu syksyllä.
Lisää kuvia löytyy kuvasivulta.
Teksti: Mikael Mattila, ISTUNTOSALI.NET
Kuvat: Mikael Mattila
Palaa takaisin Raporttiosion etusivulle tästä.