Takaisin töihin
Torstai 07.02.2008
Haastattelut: Ben Zyskowicz (kok.) | Pertti "Veltto" Virtanen (ps.) | Arja Karhuvaara (kok.)
Eduskunta palasi viikon alussa lomiltaan, ja Istuntosalin toimituskin sai vihdoin lehdistölupa-asiansa kuntoon. Joten pääsimme siis näin ollen seuraamaan kevätistuntokauden ensimmäistä kyselytuntia. Ottaen huomioon, että kyseessä kuitenkin oli kevätistuntokauden avaava kyselytunti, oli kansanedustajia paikalla melko vähän. Noin silmämääräisesti arvioiden neljäsosa kansanedustajista puuttui, mukaanlukien Intian valtiovierailulla ollut pääministeri Matti Vanhanen (kesk.). Häntä tuurasi näin myös valtiovarainministerinä tunnettu kokoomuksen Jyrki Katainen.
Kyselytunnin kiivain keskustelu käytiin heti ensimmäisenä, ja sen aloitti vasemmistoliiton Annika Lapintie. Aiheena oli niinsanottu ”laillinen veronkierto”, jonka taustalla oli KHO:n päätös siitä, millaista veroa voidaan verottaa osinkotuloina. Lapintie kysyi heti alkuun vaikeista asioista, kuten siitä, miten voidaan ehkäistä kuntapalvelujen siirtyminen yksityiselle sektorille ja miten verotusta voisi muuttaa hyvätuloisia vähemmän suosiviksi.
Valtiovarainministeri Katainen totesi, että veropolitiikka ei suinkaan suosi hyvätuloisia, vaan päinvastoin, ja käytti esimerkkinä taannoista perintöveropäätöstä. Hän painotti myös, että yrittämisestä on saatava nykyistä kannattavampaa ja että palkkatyönteko pysyisi edelleen hyödyllisenä ja tuottavana – eli näin ollen luoda jonkinlaista tasapainoa näiden kahden välille. Katainen oli myös edelleen sitä mieltä, että tuloveroa tulee keventää tulevaisuudessa hiljalleen. Hän perusteli väitettä sillä, että nykyään keskiluokka ansaitsee 200 euroa enemmän kuin ilman veronkevennyksiä.
Veronkiertoasian otti esille vasemmistoliiton puoluejohtaja Martti Korhonen, joka kysyi sitä, onko hallitus valmis puuttumaan asiaan. Katainen vastasi kieltämättä melko ympäripyöreästi, toistaen että palkkatyön on oltava tulevaisuudessakin kannattavaa. Miapetra Kumpula-Natri (sd.) puolestaan kommentoi, että asiaa ei voi korjata keventämällä pääomatuloja.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki esitti viimeisen lisäkysymyksen tiedustelemalla, aikooko hallitus laatia esityksen, jolla estetään laillinen veronkierto. Hän vaati myös, että kaikkia tulee verottaa samalla tavalla, niin tulo- kuin pääomaveroa. Katainen tosin tyrmäsi ajatuksen vastaamalla, että sillä tavalla valtio ei tule saamaan tarpeeksi verotuloja.
Veronkiertokeskustelun lisäksi kyselytunnilla oli myös kaksi muuta suhteellisen isoa asiaa, joista ensimmäinen oli poliisin resurssit – tai lähinnä niiden puute. Keskustelun aloitti RKP:n Anna-Maja Henriksson, joka oli huolissaan poliisin tulevaisuudesta. Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen puolestaan piti poliisien määrärahojen vähentämistä järjettömänä, ja kertoi että Suomessa on vähiten poliiseja koko EU:ssa, yhtä kansalaista kohden. Petri Salo (kok.) oli taas sitä mieltä, että Suomen poliisi on tehokas ja taloudellinen. Hän halusi tietää, riittääkö kaikille poliiseille työpaikkoja. Pian virkansa puoluesihteerinä jättävä SDP:n Maarit Feldt-Ranta halusi puolestaan tietää, ovatko poliisien pieni määrä sekä alhaiset määrärahat uhka turvallisuudelle.
Lähes kaikki asiaa koskevat kysymykset esitettiin sisäministeri Anne Holmlundille (kok.). Hän piti kaikkien poliisien työllistämistä haastavana, sillä tänä vuonna 500 uutta poliisia tulee valmistumaan, kun 190 on jo työttömänä. Hän ei pitänyt poliisien alhaista määrää uhkana, mutta piti mahdollisena, että pitkällä aikajänteellä – ja varsinkin mikäli poliisien määrä vähenee entisestään – se voi tuottaa ongelmia.
Kolmas ”suurempi” aihe oli vihreiden Johanna Sumuvuoren esille ottama kysymys Helsingin ja pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuista. Hän oli hyvin toiveikas asian suhteen, ja tiedustelikin, onko hallitus säätämässä lakia aiheesta. Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kehotti laittamaan ”jäitä hattuun”, ja totesi ettei asiasta olla vielä säätämässä lakia. Hän tosin totesi, että asiaa ollaan selvittämättä liikenne- ja viestintäministeriössä. Mutta esimerkiksi Tukholman mallia ei olla ottamassa, sillä kaupunkirakenne on erilainen.
Vasemmistoliiton Jaakko Laakso katsoi, että yksityisautoilijoita voidaan rohkaista käyttämään joukkoliikennettä laskemalla sen hintoja. Vehviläinen vastasi, että ruuhkamaksuista saataisiin varat julkisen liikenteen kehittämiseen. Keskustan Antti Kaikkonen valitteli, että joukkoliikenneyhteydet ovat huonoja kehyskunnista. Hän halusikin saada länsi- ja itämetroa sekä kehärataa koskevat projektit käyntiin pian. Hän vaati saada ensin vaihtoehdot kuntoon, sitten vasta ruuhkamaksut. SDP:n Rakel Hiltunen halusi myös länsimetro- ja kehärataprojekteihin ”rapsakkaa” vauhtia jo kevään aikana.
Kyselytunnin muita aiheita oli Timo Soinin (ps.) myös länsimetroon liittyvä kysmys Espoon taloudellisesta osuudesta asiaan, SDP:n Päivi Lipposen kysymys liittyen maahanmuuttajalasten koulutukseen ja Juha Hakolan (kok.) kysymys romanialaisista kerjäläisistä. Viimeksi mainittu herätti myös jonkinasteista keskustelua, ja mm. eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) kommetoi asiaa henkilökohtaiselta pohjalta sanoen, että jokainen kerjäläisille annettu euro voi tukea mahdollista organisoitua hanketta. Anne Holmlund totesi poliisin tutkivan asiaa. Tämän jälkeen puhemies Sauli Niinistön (kok.) nuija kolahti pöytään istunnon päättymisen merkiksi.
Toimitus yhytti istunnon jälkeen kolme kansanedustajaa, Ben Zyskowiczin (kok.), Pertti "Veltto" Virtasen (ps.) ja Arja Karhuvaaran (kok.), joilta kysyimme pikaista analyysiä päivän vilkkaasta istunnosta:
Veltto Virtanen ja Ben Zyskowicz istuntosalin ja kahvilan välisellä käytävällä.
Ben Zyskowicz:
”Odotin keskustelua tuosta Stora Enso –kysymyksestä”, Zyskowicz kommentoi. Hän tosin muistelee, että asiasta on tekeillä välikysymys, ja olettaa asian tulevan keskusteluun lähiaikoina. Hän pitää hyvänä asiana sitä, että asia Helsingin kaduille saapuneista romanialaiskerjäläisistä otettiin ylös. ”Se on ajankohtainen kysymys pääkaupungissa, mutta asia kuuluu myös Romanialle, jossa elintasoa pitää ehdottomasti parantaa.”
Pertti ”Veltto” Virtanen:
”Rehellisesti sanoen, tunti oli harvinaisen tylsä”, Virtanen töksäyttää. Hän ei päässyt itse ääneen, ja vaikka hän olikin syyskaudella kolmanneksi eniten puheita pitänyt kansanedustaja, ei hän kyselytunnilla ole puhunut kuin kolmesti. ”Toivoisin enemmän – niin moraalista kuin eettistäkin – keskustelua tästä yksityislääkärien veronkierrosta. Tuntuu, että yhteiskunnan tehtävä on säästää, vaikka Fortumkin teki viime vuonna loistavan tuloksen.” Hän pitää myös keskustelua poliisien määrärahoista, Helsingin ruuhkamaksuista ja länsimetrosta hyvänä, mutta toivoo niistäkin enemmän keskustelua.
Arja Karhvaara:
”Eniten istunnosta jäi mieleen keskustelu ruuhkamaksuista”, Karhuvaara tuumii. Istuntosalin Sopeutuja-projektistakin tuttu kansanedustaja sanoo tosin, että asia kannattaa selvittää vasta kun raideliikenteen tulevaisuus on selvitetty. ”Toinen asia oli sitten tämä poliisikysymys. Miksi kouluttaa lisää poliiseja, kun nykyisiinkään ei ole varaa?” Kolmas tunnista mieleen jäänyt aihe oli kerjäläiskysymys, ja Karhuvaara kertookin tavanneensa Romanian suurlähettilään: ”Hän sanoi, etteivät kerjäläiset ole pyytäneet suurlähetystöltä apua. Ja eihän sitä apua voi saada, jos sitä ei pyydä.”
Kokoomuksen Arja Karhuvaara eduskunnan kahvilassa.
Lisää kuvia löytyy kuvasivulta.
Teksti: Mikael Mattila, ISTUNTOSALI.NET
Kuvat: Mikael Mattila
Palaa takaisin Raporttiosion etusivulle tästä.