KENNETH LIUKKOSEN kolumni
Kenneth Liukkonen on Istuntosali.net:in uusi kolumnisti.
17.03.2008 - Tuntematon purkaa valta-asetelmia
Tuntematon sotilas on herättänyt vilkasta keskustelua ja se on joissain
yhteyksissä liitetty Jokelan tapahtumiin. Sen väitetään ruokkivan ja
osittain kuvaavan nykyistä aikaamme, jossa mikään ei enään ole pyhää, ei
edes ihmiselämä. Nähtyäni Tuntemattoman sotilaan en voi yhtyä siihen
näkemykseen. En näe vähäisintäkään yhtymäkohtaa Tuntemattoman sotilaan ja
Jokela-tapahtumien välillä.
Tietämättä tarkemmin Tuntemattoman sotilaan ohjaajan Kristian Smedsin
tarkoitusperiä, olen sitä mieltä, että hän kykenee oivallisesti avaamaan ja
murtamaan yhteiskuntaan rakennettuja valta-asetelmia. Teos onnistuu
provosoinnillaan kyseenalaistamaan kaiken mahdollisen, niin ettei katsojan
anneta tyytyä valta-asetelmiin, jotka olisivat tutun turvalliset. Smeds
onnistuu luomaan todellisen turvattomuuden ja avuttomuuden paljaaksi
tulemisen tunteen.
Mielestäni Smedsin teos ei ole erityisen ajankohtainen, vaan sen kehoitusta
kyseenalaistamaan tarvitaan aina. Smedsin teos pyrkii antamaan eväät siihen
murtamiseen mikä tarvitaan, että ensinnäkin pystytään rakentamaan parempaa
yhteiskuntaa, ja nimenomaan sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset eivät
pääse pakenemaan vastuutaan valtarakenteiden taakse ja edelleen siten, että
omatunto tulee merkittävämpään asemaan ohjaamaan ihmisen tekoja ja
valintoja.
Teos julistaa ivallisesti näyttelijän suulla, että vastakkainasettelun aika
on ohi, vaikka koko näytelmä on kaiken vastakkainasettelemista ja sen avulla
valtahierarkioiden murentamista. Ohjaaja antaa teoksensa pilkata lähes
kaikkea, yleisöä, valtiojohtoa, näyttelijät kyykyttävät toisiaan,
lavatekniikalle pokkuroidaan, roudareille huudetaan, jopa lippukassat saavat
osansa.
Siinä missä Väinö Linna oli pasifisti ja vastusti sotaa kannanottonaan, on
Smedsin Tuntematon laajempi yhteiskunnallinen kehoitus. Ohjaaja ansaitsee
ärsyttävän ihmisen maineen pilkaamalla kaikkia, mutta se onkin Smedsin syvin
opetus. Naurakaa itsellenne, naurakaa toisillenne, olette kaikki pilkan
kohteita ja näin tasa-arvoisia. Ohjaaja antaa ammuttaa katsojia, mikä
herättää reaktion yleisössä, että kukas sinä olet meitä ampumaan? Ja tämä
ärsytys saattaa katsojassa mennä niin pitkälle, että viha nousee teoksen
takana olevaa ohjaajaa vastaan. Näin paljastuukin se hirviö mikä itse
kussakin meissä on. Kun meitä uhataan ja nöyryytetään, olemme valmiita
uhkaamaan ja nöyryyttämään.
Teos on kokeilevan uskalias, röyhkeä, mutta anti-autoritaarinen
tarkoitusperiltään. Toisin on Jokelan koulusurmien osalta, joka lähti
kuvitellusta valta asemasta ja sen mukaisesta oikeutuksesta.
Muutama asia Ylen rahoituksesta. En ymmärrä julkisuudessa käytyä keskustelua
Ylen rahoituksesta, jossa hyvin monet tunnetut henkilöt kuten esim. Erkki
Tuomioja eivät pidä Ylen budjettirahoitusta hyvänä asiana. Monet
intellektuellit keskustelijat perustelevat kantaansa siten, että se
kaventaisi olennaisesti Ylen vapautta ja rajoittaisi sen riippumattomuutta.
Mutta ovathan tuomioistuimet, yliopistot, monet muut virastot kuten nyt
vaikkapa lautakunnat, tai eri asiamiehet ja valtuutetu ym. tahot
riippumattomia vaikkakin budjettirahoitettuja. Jopa kuntien itsehallinto on
taattu vaikka valtionosuuksia maksetaan moniin kuntien menoeriin.
Budjettirahan sijaan Tuomioja esittää mm. sitä, että Ylen palvelut jatkossa
olisi maksukortin takana. Hän ei ehkä nyt oikein ymmärrä asiaa sillä se
kyllä koituu Ylen kohtaloksi. Moni ihmisistä kun jo nyt pitää Ylen
ohjelmatarjontaa turhana ja käytännössä kaupalliset kanavat ovat jatkuvasti
päällä kotona ja Ylen ohjelmatarjonta jää huomiotta. En usko, että moni
vanhuskaan pelkän lottoarvontatuloksen takia maksaisi tuota korttia
jatkossa, kun loton tuloksen voi nähdä kaupallisten kanavien teksti tv:stä
tai netistä. Monet maksavat TV-lupamaksun koska se on maksettava, koska TV
on olemassa kotona, jotta saisi edes luvallisesti katsoa kaupallisia
ilmaisia kanavia ja/tai maksukanavia. Se on siis laitelupamaksu. Mutta jos
Ylen kanavat siirtyvät maksukortin taakse, sitä on vaikea mieltää enään
laitelupamaksuksi, vaan nimenomaan kanavan katselumaksuksi. Siis näkyisikö
silloin MTV3 ja Nelonen ilman minkäänlaista korttia veloituksetta ja Ylen
kanavat vain kortilla? Mikäli Tuomiojan ehdottamaan korttijärjestelyyn
siirrytään (alunperin Antti Kaikkosen), pitäis siis tuon kortin puuttuminen
mykistää koko TV-ohjelmatarjonta, muuten sillä on tuhoisia vaikutuksia Ylen
kannalta.
Haluan kuitenkin vielä tähdentää, että lainsäädäntöprosessin kannalta voi
ihan jo poliittisen arkaluontoisuuden ja tunnelatautuneisuuden vuoksi olla
vaikeaa perustella yleisölle, että mikäli heillä on jokin maksu-TV
tilattuna, mutta he eivät maksa TV-lupamaksu -korttia, niin he eivät voi
katsella myöskään maksu-TV tarjontaa.
Yleisesti voin sanoa, että digitalisointi oli täysi floppi.
Kodinelektroniikka-kauppiaat ja laitevalmistajat käärivät kansalta
eduskunnan päätöksen avustamana rahat. Asiantuntemusta näyttää olevan niin
erilaista ja tasoista. Vähän mietityttää ovatko oikeat ihmiset tekemässä
näitä päätöksiä, niin että päätökset olisivat edes tyydyttäviä. Ja onko edes
ministeriöissä oikeaa tuntumaa näihin asioihin kun he valmistelevat niitä.
Hallintoalamaiset kansalaiset kun on pakotettuja näiden surkeiden päätösten
muodostamaan yhden vaihtoehdon sanelemaan elämään. Ja eniten tässä kaikessa
säälittää se, että eduskunnassa on alunperin tehty ne päätökset, jonka
johdosta Yle on ajautunut tähän todella surkeaan tilanteeseen. On siis
hyväksytty Digitan myynti Yleltä ranskalaiselle mediajätille ja
digitalisointi, ennenkuin laitevalmistajat ovat edes kunnolla ehtineet
kehittää digivirittimiä. Käytännössä emme Suomessa voi siirtyä
teräväpiirtolähetyksiin, koska monopoliasemassa oleva, nykyisin
yksityisomisteinen Digita, ottaa tietyn taksan per lähetetty bitti.
Teräväpiirtolähetykset ovat bittivirraltaan 100 kertaiset normaalilähetyksen
bittimäärään verrattuna. Ylelle toisin sanoen maksaa 100 kertaisesti
lähettää sama ohjelma teräväpiirtona.
Palaa takaisin Kolumniosion etusivulle tästä.