Hyppää väliotsikoihin: Onko uudistuminen itseisarvo? | "Katainen tekee silmänkääntötemppuja"
SDP sai uuden puheenjohtajan perjantaina 6.6. Hämeenlinnan Verkatehtaalla 5-7.6. järjestyssä puoluekokouksessa. Ensimmäistä kertaa demareiden johtoon nousi nainen, Jutta Urpilainen, voittaen äänestyksen toisella kierroksella Erkki Tuomiojan. Urpilainen on vuonna 2003 eduskuntaan noussut toisen kauden kansanedustaja. Suurelle yleisölle hän ei vielä ole tuttu. Kuka siis on kyseessä?
Jutta Urpilainen on 32-vuotias Lapualla 1975 syntynyt luokanopettaja ja kasvatustieteiden maisteri. Hän asuu nykyään Kokkolassa, ja nousi eduskuntaan Vaasan vaalipiiristä. Ei hän politiikassa kuitenkaan mikään keltanokka ole nuoresta iästään huolimatta: Urpilainen on toiminut myös muun muassa Keski-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtajana ja istunut Kokkolan kaupunginvaltuustossa vuodesta 2000. Jutta Urpilaisen kotisivut löytyvät osoitteesta www.juttaurpilainen.net.
Minkälaiset odotukset nuorella puheenjohtajalla oli vuonna 2003 päästessään eduskuntaan? ”Tavoitteeni oli olla mahdollisimman hyvä kansanedustaja”, Urpilainen vastaa selkeästi. Hän lupasi itselleen yrittää parhaansa siinä tehtävässä, mutta ei siinä vaiheessa osannut edes unelmoida puoluejohtajan paikasta. ”Mutta tänä päivänä, kesällä 2008, tavoitteeni on jokseenkin sama kuin silloin, että pyrin olemaan mahdollisimman hyvä puheenjohtaja.”
Mahtipontisessa päätöspuheessaan nuori puheenjohtaja painotti etupäässä lapsiperheiden asemaa. Mutta hän näkee myös, että SDP:n on avauduttava yhteiskunnalle enemmän ja lisättävä yhteistyötään kansalaisjärjestöjen kanssa. Perhepolitiikan uudistaminen pitää hänen mielestään aloittaa lapsilisästä, jota Urpilainen kuvaili ”yhdeksi hienoimmista sosiaalipoliittisista innovaatioista”. Pitkän aikavälin tavoitteeksi hän asetti maksuttoman päivähoidon. Asunnottomuutta Urpilainen piti ”yhteiskuntamme häpeäpilkkuna” ja latoi pöytään faktan, jonka mukaan lähes 7000 ihmistä maassamme on vailla asuntoa. Hän esitti puheessaan, että jokaiselle kansalaiselle säädetään subjektiivinen oikeus asuntoon.
Tuore puheenjohtaja otti puheessaan esille myös ilmastonmuutoksen. Hän puhui asiasta niin globaalista kuin sisäpoliittisestakin näkökulmasta, ja ehdotti, että joukkoliikenne säädettäisiin maksuttomaksi alle 16-vuotiaille. Kritisoitavaa hän löysi myös hallituksen veropolitiikasta. Urpilainen esitti, että verotusta siirrettäisiin tuloverosta omaisuus- ja ympäristöveron suuntaan. ”Sosiaalidemokraatit lähtevät valmistelemaan oikeudenmukaista verouudistusta.”
Puhe löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Onko uudistuminen itseisarvo?
Talouspolitiikka lienee yksi tärkeimmistä uudistusta kaipaavista asioista. Nykyään sanotaan elinkeinoelämällä olevan liian suuri rooli (puolue)politiikassa, ja poliittisten päätösten merkitys vähenee. ”Sehän on selvää, että kun me elämme tällaisessa kansainvälisessä markkinataloudessa, talous asettaa tiettyjä ehtoja toiminnalle”, Urpilainen tuumii. Hän mainitsee sanonnan ”markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä”, ja uskoo poliittisten päätöstenteon perustuvan juuri siihen. ”Yritetään asettaa tiettyjä reunaehtoja tälle taloudelle. Tämä on iso tehtävä uudelle SDP:lle, että voimme osoittaa oman vaihtoehtomme niin talous-, koulutus-, kuin terveyspolitiikassa.”
Tänä viikonloppuna SDP uudistuu, sanottiin. Niin, uudistuminen. Siitä puhuvat kaikki. Urpilainen ei kuitenkaan pidä uudistumista itseisarvona. ”Mutta luulen, että tässä tapauksessa SDP:llä oli aito tarve uudistua.” Tästä osoituksena hän viittasi henkilövalintoihin, joita Urpilainen pitää pienenä vallankumouksena: ”Me uuden sukupolven poliitikot johdamme SDP:tä tästä lähtien.” Toisena uudistuksena Urpilainen pitää sääntömuutoksia, kuten sen, että yhä useammalla puolueen jäsenellä on mahdollisuus osallistua puoluekokouksiin, ja että maksuton päivähoito mahdollistuisi.
Kuinka realistisia uuden SDP:n tavoitteet ovat? ”Osa niistä on varmaan totetutettavissa lähitulevaisuudessa, osa pidemmällä tähtäimellä.” Hän näkeekin koko poliittisen toiminnan perustana halun muuttaa yhteiskuntaa ja toteuttaa ihmisten unelmia. ”Sen takia on ihan hyväkin, että mukana on tavoitteita, jotka eivät ihan heti toteudukaan, mutta että niiden toteuttamiseksi tehdään määrätietoista työtä.”
Suurten puolueiden sisälle muodostuu paljon eri koulukuntia, ja termit ”oikeisto- ja vasemmistodemari” eivät ole tuntemattomia. Uudistukseen kuulunee tuoda myös puolueen eri kuppikunnat yhteen, mutta miten? ”Luulen, että juuri sillä tavalla, että olen nuori ja uuden sukupolven demari, enkä ole koskaan kuulunut tällaisiin kuppinkuntiin”, Urpilainen vastaa. Hän uskoo riippumattomuuden olevan kokoava voima ja pyrkii innostamaan nykyisiä sekä uusia ja nykyisiä jäseniä poliittiseen toimintaan, ”entistä yhtenäisemmäksi liikkeeksi”.
”Katainen tekee silmänkääntötemppuja”
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on ehdottanut julkisuudessa tuloveron alentamista, mutta tämä voitaisiin kompensoida omaisuusveroa nostamalla. Kuten ylempänä kävi ilmi, Urpilainen kritisoi hallituksen ja kokoomuksen veropolitiikkaa. Hän kuitenkin kertoo olevansa samaa mieltä Kataisen kanssa siinä mielessä, että ”painopistettä pitää siirtää työn verotuksesta omaisuus- eli pääomaveroon ja välillisiin veroihin, kuten ympäristöveroon.” Työn verotuksen keventämiseksi Urpilainen selittää työvoiman vähyyden tulevaisuudessa: ”Emme voi verottaa työntekoa niin paljon, kuin mitä olemme tänä päivänä verottaneet.”
”Mutta, ongelma on siinä, että Jyrki Katainen sanoo yhtä ja tekee toista,” Urpilainen tuumaa. Hän luonnehtii valtiovarainministerin toimintaa ”silmänkääntötempuksi” ja väittää, että todellisuudessa Katainen olisi juuri keventämässä pääomatuloveroa ja välillistä verotusta. ”Sen takia arvostelen hallituksen veropolitiikkaa ja totean, että SDP tulee tekemään oman mallinsa sosiaalisesti oikeudenmukaisesta verouudistuksesta.”
Urpilainen totesi perjantain lehdistötilaisuudessa, että aikoo viedä puoluetta eteenpäin, ei oikealle tai vasemmalle. ”En oikein tunnista tällaista vasen-oikea –keskustelua”, puheenjohtaja sanoo. ”Se ei mahdu omaan ajatteluuni”. Hän sanookin, että SDP:n on mentävä juurilleen ja puolueen on nostettava arvonsa kunniaan: ”Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu, vapaus. Niiden pohjalta haluamme parantaa ja muuttaa maailmaa.” Toki Urpilainen haluaa katsoa myös eteenpäin ja ”kertoa ihmisille tarinaa, mihin suuntaan olemme tätä suomalaista yhteiskuntaa viemässä, ja kutsua ihmisiä mukaan tämän tarinan kirjoittamiseen.”
Tuore puheenjohtaja sanoo arvostavansa monia suomalaisia ja ulkomaalaisia poliitikoita. ”Jos yksi poliitikko pitää esikuvaksi valita, niin ehkä se on Nelson Mandela, joka on istunut vankilassa aatteidensa ja ideologiansa takia.” Suomalaisista poliitikoista tai menneistä SDP:n puheenjohtajista Urpilainen ei osaa nimetä ketään. ”Niitä on monia.”
Minkälaisena Urpilainen näkee tulevat kunnallisvaalit? Vaalirahoituskohu ei toki ole yksinomaan hallituksen asia, mutta eritoten se on saanut paljon negatiivista julkisuutta asiassa, puhumattakaan menneistä kriiseistä. Voisiko hallituksen ahdinko olla SDP:lle ponnahduslauta kunnallisvaaleissa? ”Meidän tavoitteenamme kunnallisvaaleissa on suurimman puolueen asema.” Hän näkee sen olevan mahdollista kovan työn, hyvän ehdokkaiden ja hyvän vaaliohjelman kautta. ”Se edellyttää myös sitä, että ihmiset lähtevät äänestämään. Toivon, että esimerkiksi tämän vaalirahoituskohun takia politiikkaan pettyneet ihmiset voisivat palauttaa uskonsa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.” Hänen mielestään ”politiikan pöytätapoja” pitääkin nyt parantaa. ”Itse uuden sukupolven poliitikkona haluan olla tässä toiminnassa mukana”, Urpilainen vakuuttaa.
Teksti: Mikael Mattila, ISTUNTOSALI.NET
Kuvat: Mikael Mattila
Palaa takaisin haastattelusivulle tästä.