14.02.2008 - Tommy Tabermann ja
Maria Guzenina-Richardson (sd.)
Demaritko kriisissä?
Istuntosalin toimitus tapasi SDP:n kansanedustajat Tommy Tabermannin ja Maria Guzenina-Richardsonin eduskunnan kahvilassa torstaina 14. helmikuuta. Demarileirissä on lähiaikoina tapahtunut paljon, kun ensiksi puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta ilmoitti erostaan, ja sunnuntaina 10. helmikuuta puheenjohtaja Eero Heinäluoma teki Turun maakuntapäivillä samoin. Kilpailu puheenjohtajan paikasta käynnistyi välittömästi, ja toimitus päättikin kysellä näiltä kahdelta demarilta, minkälainen tilanne puolueen ja eduskuntaryhmän sisällä tällä hetkellä on.
”Uskon, että puolueen johtoon nousee nainen”, Espoon kaupunginvaltuustossakin istuva Guzenina-Richardson arvelee. Hän uskoo, että uusi johtaja tulee ottamaan koko jäsenystön huomioon ja elävöittää kansanliikkeen uudestaan. ”Sen jälkeen meitä ei mikään enää pysäytäkään, kun vyörymme läpi Suomen!” Tabermann veikkaa myös naista, ”mutta myös tummaihoinen mies kävisi hyvin”. ”Miten olisi tuo Obama?”, Tabermann heittää viitaten Yhdysvaltojen suuntaan.
”Niin, nyt kun tuossa maahanmuuttajien integroinnissa on ollut ongelmia, niin mehän voisimme näyttää mallia”, Guzenina-Richadrson vitsailee.
”Mutta eihän tässäkään ole vielä kaikkia ehdokkaita, tänään ilmoittaui viimeisin”, Tabermann tuumii. Hän mainitsee potentiaalisista puheenjohtajakokelaista Tarja Filatovin ja Johannes Koskisen.
Guzenina-Richardsonia oltiin myös povaamassa mahdolliseksi ehdokkaaksi puoluejohtajakilpaan, mutta hän vetäytyi siitä ja päätti sen sijaan hakea varapuoluejohtajan paikkaa. Hän perustelee päätöstään sillä, että on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja että vaikka kuinka johtaa sosiaali- ja terveyslautakuntaa, hän kokee pystyvänsä hoitamaan työtään paremmin keskittymällä olennaiseen. ”Minusta on enemmän hyötyä niin puolueelle kuin äänestäjilleni tällä tavalla”, hän kiteyttää. ”Puolueen johtaminenhan on kokopäivätyötä, sitä ei voi tehdä vasemmalla kädellä”, Tabermann muistuttaa.
Guzenina-Richardson lisää: ”Minulle on ollut koko ajan selvää, että pyrin varapuoluejohtajaksi. Ollaanhan minua pyydetty, ja olen halunnut kunnoittaa tätä toivetta, mutta en minä kovinkaan kauaa harkinnut.”
Onko Tabermann sitten harkinnut ryhtymistä puoluejohtajakilpaan?
”Asiaa koskeva sähköpostiviesti tuli, johon vastasin että ’Jumala varjelkoon isänmaata, puoluetta ja minua’”, hän vastaa arvoituksellisesti. Hän lisää, että hänen mielestään ensimmäisen kauden edustajalla on paljon opittavaa, ja siihen pitää varata aikaa. ”Omaa työtä on kunnoitettava, ja se on tehtävä niin hyvin kuin voi. Siksi kiirehtimistä pitää välttää”, Guzenina-Richardson toteaa.
Eero Heinäluomahan pääsi puoluejohtajaksi ensimmäisellä edustajakaudellaan, joten olisiko se voinut vaikuttaa hänen eropäätökseensä?
”Se on mahdollista”, Tabermann sanoo.
”Mutta pitää toki muistaa, että hän oli puoluesihteeri ja on tehnyt pitkän uran puoluetyössä”, Guzenina-Richardson kertoo.
Entä kielivätkö sekä puoluesihteerin että puoluejohtajan lyhyen ajan sisällä tulleet eroilmoitukset mahdollisesta puolueensisäisestä kriisistä?
”Ei, vaan se kielii Eero Heinäluoman taktisesta silmästä ja kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia”, Guzenina-Richardson toteaa. Hänen mielestään Heinäluomalta löytyy se, mitä hyvältä johtajalta edellytetään, eli hän osaa myös ottaa vastuun.
Tabermann uskoo, että Heinäluoma palaa vielä takaisin, kun aikaa vähän kuluu. ”Ei välttämättä puoluejohtajaksi, mutta varmaan johonkin muuhun virkaan.” Feldt-Rannan eron syyksi Tabermann taas näkee henkilökohtaiset syyt. ”Onhan se aika inhimillistä, kun on kaksi pientä lasta ja asuu Karjaalla, niin kyllä sen yhteensovittaminen puoluesihteerin tehtäviin on haastavaa. Eli en yhtään ihmettele että siinä ihminen vähän väsyy.”
Tommy Tabermann ja Maria Guzenina-Richardson eduskunnan
kahvilassa ystävänpäivänä 14. helmikuuta.
Teksti: Mikael Mattila, ISTUNTOSALI.NET
Kuva: Mikael Mattila
Palaa takaisin haastattelusivulle tästä.