25.05.2007 - ARJA KARHUVAARA:
"Mennyt kevät on ollut lähinnä lämmittelyä."
Tapasimme Arja Karhuvaaran nyt toista keraa Sopeutuja-projektin merkeissä, taas kerran eduskunnan kahvilassa. Haastattelu kesti noin 20 minuuttia hänen meille tarjoaman lounaan lomassa. Sen jälkeen menimme vielä käymään Karhuvaaran työhuoneessa.
Lue aiempi Sopeutuja-haastattelu täältä.
Arja valtiosalin ja eduskunnan kahvilan välisessä portaikossa.
Karhuvaaran mielestä mitään erityisen uutta ei ole eduskunnassa tapahtunut, mutta kiirettä on silti pitänyt. ”Oikeastaan edelleen on se sama ongelma aikataulujen kanssa että pitäisi olla monessa paikassa yhtä aikaa”, hän kertoo. Kiireidensä syyt hän selittää sillä, että on hallituskansaedustaja ja että on jäsenenä monessa valiokunnassa. ”Sosiaali- ja terveys- sekä työ- ja tasa-arvovaliokunnat kokoontuvat joka päivä, eli ne työllistävät. Sitten vielä oman puolueen kokoukset päälle. Se aikataulu on vaan niin tiukka että on vaikea lukea sähköposteja tai papereitakaan, ja ne pitää sitten lukea illalla kotona”. Ikään kuin Karhuvaaralla ei olisi jo tarpeeksi kiireisiä, mainitsee hän vielä Helsingin kaupunginvaltuuston istunnot ja lautakunnat. ”Ne päivät ovat sitten joka toinen viikko niin pitkiä että joskus olen kotona vasta kymmeneltä illalla. Ja se on se hankala juttu tässä työssä”. Kaikesta huolimatta hän on edelleen samaa mieltä kuin kuukausi sitten, että häntä ei kaduta leikkiin mukaan lähteminen.
Yhdeksi positiivisemmista asioista Karhuvaara mainitsee uusiin kansanedustajiin tutustumisen, joka on parhaiten käynyt valiokuntien kautta. ”Erityisesti nämä valiokuntamatkat, eli kun käymme tutustumassa eri toimintoihin jotka liittyvät valiokuntien toimintaan. Ja kun niiden matkojen aikana on aamusta iltaan muiden valiokuntalaisten kanssa, niin kyllä siinä hyvin tutustuu.
Karhuvaara on myös päässyt ottamaan tuntumaa puheenvuoroihin, joita hänellä on ollut sen jälkeen kun lisäsimme hänen ensimmäisen puheenvuoronsa sivustolle. ”Muistaakseni minulla on ollut kolme puheenvuoroa sen ensimmäisen jälkeen”. Karhuvaara kehuu myös kyselyntunteja: ”Olenkin keräämässä muutamaan seuraavaan kyselytuntiin materiaalia, mutta tuo avustaja on niin hidas että tämä taustan hakeminen ontuu ehkä vähän. Mutta ovathan ne sellaisia kivoja keskustelutilaisuuksia”. Hän tuumii, että hänen pitäisi perehtyä enemmän lakialoitteiden tekniseen tekemiseen, jota avustajat eivät kykene. ”Minun pitäisi oikeastaan saada koulutus siihen”, hän toteaa. Karhuvaara ei muista kaikkia työn alla olevia lakialoitteita, mutta niitä on monta. Hän mainitsee ainakin kouluterveydenhuoltoon ja ammattikoulujen opiskelijaetuuksiin kuuluvat aloitteet. ”Niin, ja sitten tulee vielä opiskelun aloittamisen siirtämisestä varusmiespalvelun takia, koska sitä ei olla erikseen mainittu kuin korkeakoululainsäädännössä, joten se epätasa-arvoistaa nuoria”. Karhuvaaran puheenvuorot kokonaisuudessaan löytyvät
täältä.
Arja ja hänen avustajansa Johannes Toepfer.
Eduskunta täytti menneellä viikolla 100 vuotta, ja Karhuvaara oli yksi niistä 194:stä kansanedustajasta joka oli paikalla. ”Päivän aihe oli ainakin hyvin valittu, kun se oli niiden kahden naisorganisaation pysyvä valtionapu. Mutta se mitä olisin kaivannut siihen, olisi ollut se edellisen päivän suomenhevoskeskustelu. Minusta keskustelu suomenhevosesta olisi sopinut varsin hyvin 100-vuotisjuhlan teemaan”, hän virnuilee.
Otimme puheeksi myös hallitusohjelman, joka Karhuvaaran mielestä näyttää hyvältä. Ainoa asia mistä hän ei ollut samaa mieltä, oli vanhuspalvelujen siirtäminen hallituskauden loppuun. Hän korjaa samalla myös väitteen, jonka mukaan kokoomus olisi unohtanut hoitajien palkankorotuslupauksen: ”Muistan sen kyselyn hyvin. Oliko se nyt Iltalehti joka teki kyselyn hallitukselle jossa kysyttiin että olemmeko valmiita antamaan hoitajille 500 euroa, ja siihen pysyi vain vastaamaan ’kyllä’ tai ’ei’ – ja siitä se kohu sitten alkoi. Ongelmana tässä vain on se, että kun se korotus olisi pysyvä, eikä meillä tällä hetkellä ole rahaa millään kaikkiin näihin päätöksiin. Eli ensiksi meidän pitää saada jostain se raha jonka voimme sitten antaa näille hoitajille. Ja minusta tämä lisäkysymys yrittää lisätä toimintakäytäntöjen liikettä, jolla tavalla rahaa säästyisi. Ja jos nämä järjestöt tekevät sopimuksensa maltillisemmin ja nostaa nimenomaan naispalkka-alojen palkkoja, niin valtio antaa korvamerkittyä rahaa näiden hoitajien palkkaamiseen. Mutta jos niin ei tehdä, niin sitten sitä rahaa ei myöskään tule”. Karhuvaara mainitsee vielä mm. miesvaltaisen paperialan joka myös vaatii omia tukiaan, mutta hänen mielestään rahat pitäisi tässä vaiheessa sijoittaa juuri naispalkka-aloille.
Myös tämä Jyrki Kataisen mainitsema ylikuumentuminen puhutti: ”Tämähän on maailmanlaajuinen inflaatio ja siihen pitää puuttua”, Karhuvaara toteaa. ”Se tarkoittaa sitä että kun hinnat nousevat kauheaa vauhtia kun kysyntä kasvaa ja kun rahaa on markkinoilla paljon. Tietenkin kaikki yritetään imuroida sieltä sitten itselleen ja nyt ollaankin menty jo siihen, että rakennusalalla kustannukset ovat nousseet 30% tässä vuoden-kahden aikana. Se tarkoittaa siis että asuminen ja rakentaminen on kalliimpaa. Ja rahaa on nyt niin paljon liikkeellä. Jos se menee kulutukseen, inflaatio nousee ja sitä tarkoitetaan sillä ylikuumenemisella”. Karhuvaara kertoo hyvin asiantuntevasti omasta mallistaan, jolla tavalla pienipalkkaiset ja opiskelijat voisivat säästää rahaa, ja hän ehdottaakin että opiskejoiden ansaitsemiskatot pitäisi ottaa pois. ”Eli sitten jos tapahtuu joku suuri taloudellinen romahdus – kuten meillä tuo lama 1990-luvun alussa – niin sitten sitä rahaa olisikin eikä henkilökuntaa tarvitse potkaista pellolle”. Hän muistuttaa, että juuri tällä tavalla Helsinki pärjäsi laman aikana. ”Helsinkiä arvosteltiin aina siitä että me säästämme liikaa emmekä maksa työntekijöille parempaa palkkaa. Ja luojan kiitos että me säästettiin, koska silloin kuin tuli lama, meidän ei tarvinnut potkia ihmisiä ulos”.
Tämän jälkeen lähdimmekin sitten Karhuvaaran kanssa hänen työhuoneelleen, joka sijaitsee siis eduskuntatalon vasemmanpuoleisessa siivessä (julkisivulta päin katsoen). Hänen mielestä huone on suhteellisen pieni, mutta yksin siellä onnistuu tekemään töitä. ”Mutta silloin kun teemme yhdessä avustajieni kanssa, niin silloin on varsin ahdasta”, hän naurahtaa. ”Tosin hyvä sentään että avustajilla on omat huoneet, sillä muuten saattaisi työnteko mennä aika tukalaksi”. Mutta muuten hän pitää kansanedustajien oloja hyvinä, sillä onhan sekin mennyt reippaasti eteenpäin niistä ajoista kun viisi edustajaa istui yhdessä huoneessa...
Viimeisenä kysymyksenä kysyimme onko tämä kevät tuntunut vielä lämmittelyltä. ”Joo, onhan se. Sen takia että ei osaa vielä näitä käytäntöjä – ja kun oppii ne niin saa sitten myös enemmän tuntumaa”, hän kertoo toiveikkaana. Karhuvaara kertoo keräävänsä kesän aikana taustamateriaalia syksyn lakialoitteita varten. Kysymykset hän kuitenkin kertoo hoitavansa ennen kesälomaa.
Teksti: Mikael Mattila, ISTUNTOSALI.NET
Kuvat: Mikael Mattila
Palaa takaisin Sopeutujan etusivulle tästä.