12.04.2007 - ARJA KARHUVAARA:
"Ainakaan nyt ei kaduta!"
Sopeutuja-projektin ensimmäiseksi projektiin mukaantullut kansanedustaja on meille jo aiemminkin tuttu kokoomuksen Arja Karhuvaara, joka valittiin kansanedustajaksi ensimmäiselle kaudelleen Helsingin vaalipiiristä. Haastattelimme Karhuvaaraa ennen vaaleja ehdokashaastattelussa, joka löytyy täältä.
Karhuvaara on koulutukseltaan fysioterapeutti. Vaaliteemoinaan hän piti erityisesti senioreiden, yrittäjien ja hoiva-alan asioiden ajamista. Hänen vaalilauseensa olikin monissa joukkoliikennevälineissä ja televisiomainoksissakin hänen vaalimainoksistaan monille tutuksi tullut: ”Senioria ei jätetä.”
Tapasimme Karhuvaaran ensimmäisen kerran vaalien jälkeen eduskunnan kahvilassa 12. huhtikuuta. Haastattelimme häntä noin 20 minuutin ajan. Hän oli alustavasti kiinnostunut Sopeutuja-projektista eli siitä että seuraisimme hänen sopeutumistaan eduskunnan arkeen (Sopeutuja-nimeä projektilla ei toki vielä tuossa vaiheessa ollut).
"Etuna on ollut se, että olen tuntenut jo ennestään niin paljon ihmisiä.", Karhuvaara kertoo sopeutumisestaan eduskunnan työhön. "Olen tuntenut muiden puolueiden kansanedustajia, yli puoluerajojen.", hän tiivistää ja mainitsee myös kaupunginvaltuuston merkityksen siinä, kuinka hän on oppinut muita kansanedustajia tuntemaan. "Helppoa on ollut myöskin se, että kun on ollut mukana politiikassa aikaisemmin, niin tuntee nämä toimintakäytännöt ja tällaiset." Karhuvaara myös epäilee, että eduskuntaan voisi olla vaikeaa tulla täysin ulkopuolisena, jos minkäänlaisia siteitä eduskuntaan ennen kansanedustajan uraa ei ole.
Ensimmäisestä kuukaudesta kansanedustajana ja siitä kuinka hyvin työ tähän mennessä on vastannut odotuksia Karhuvaara sanoo: "Meillä on paljon koulutusta erilaisten asiakirjojen laatimisesta, tietokoneen käytöstä, puhelimen käytöstä, erilaisia tällaisia ohjeistuksia, miten talossa toimitaan." Karhuvaaran mukaan päivät menevätkin juuri erilaisten koulutusten parissa. "Tämähän ei ole varsinaista työtekoa vielä.", hän kuitenkin muistuttaa. "Alku on vielä hankala sanoa, koska työ ei ole varsinaisesti vielä alkanut.", hän luonnehtii odotustensa vastaavuuttaan työhön nähden. Paperimäärää - ja tietomäärää, joka tulee eduskuntaan sähköpostitse ja kirjojen muodossa ynnä muita kautta - on Karhuvaaran mielestä "ihan mieletön". "En tiedä kuinka mieletön se on sitten, kun tämä oikeasti alkaa.", hän sanoo. "Postia tulee noin kolme-neljä kertaa päivässä sekä naulakkolokerooni että työhuoneen eteen. Ja se on ihan hurjaa ajatella, että pystyy hallitsemaan sen.", Karhuvaara jatkaa ja nostaa esille lisäksi kysymyksen kansanedustajan avustajasta, koska hänen mielestään tietomäärästä ei ilman avustajaa selviä.
Karhuvaaran mielestä suurimpana yllätyksenä kansanedustajan työssä on ollut ehkä ajankäyttö. "Ei uskoisi, että nytkin kun ei ole juuri mitään, on hirveästi sellaista työtä mitä pitää valmistella tai selvittää.", hän sanoo. "Se on ollut yllätys."
Fysioterapeutti Karhuvaara pohtiikin ja ihmeteeleekin hiukan, kuinka esimerkiksi peräkkäisiin kokouksiin voi kuhunkin valmistautua, kun ohjelmaa tuntuu olevan todella vähintäänkin tarpeeksi. Karhuvaaraa ei kuitenkaan - ainakaan nyt - kaduta se, että hän ryhtyi kansanedustajaksi. "Aluksi vähän kadutti kyllä. Ajattelin, että mihin ihmeeseen olen tullut.", hän muistelee. "Ensinnäkin se, että selkä tulee kipeäksi istumisesta - kun ei ole koskaan tottunut istumaan työaikana. Ja sitten - en ole mikään toimistoihminen, eli minulle on jo pelkästään uskomattoman vastenmielistä istua tuntitolkulla jonkun paperipinon edessä ja lukea sitä.", fysioterapeutti kuvailee. Esimerkiksi kirjekuorien avaamista eivät hänen kätensä hänen omien sanojensa mukaan kestä. "Vähän on miettinyt, että onko tässä mitään järkeä. Mutta sitten, kun pääsin sellaisiin valiokuntiin, missä voin oikeasti vaikuttaa, niin kyllä se sitten voitti sellaiset huonot ajatukset." Karhuvaara pääsi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, työ- ja tasa-arvovaliokuntaan sekä Pohjoismaiseen neuvostoon.
Karhuvaara uskoo jaksavansa neljä vuotta kansanedustajana, vaikka työmäärä ja ajankäytön merkitys hänet ehkä hieman ylättivätkin. Hän ei siis suostu tällä hetkellä katumaan sitä, että sai päähänsä lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi. "Luulen, että neljä vuotta menee siihen, että oppii vetämään oikeasta narusta ja saa ne perusasiansa vietyä eteenpäin, koska eihän mikään tapahdu 'hokkus pokkus' -keinona.", hän arvelee.
Tuoretta kansanedustajaa ei myöskään arveluta puheiden pitäminen eduskunnan istuntosalissa. "Ei hirvitä. Jos asia on sellainen, jossa on olemassa perusteltuja mielipiteitä, niin kyllä niiden puhuminen paikalta onnistuu, niiden puhuminen pöntöstä onnistuu.", hän sanoo tyynen rauhallisesti. Karhuvaaralla onkin kokemusta puhumisesta jo muun muassa Helsingin kaupunginvaltuustosta, vaikkakin esimerkiksi televisiokamerat sieltä puuttuvatkin. "Ei se ole sen ihmellisempää kuin Helsingin kaupunginvaltuustossakaan puhuminen. Helsinki on niin iso kaupunki jo pelkästään valtuustotyönä, että se on sellainen 'parlamentti pikkukoossa'.", hän jatkaa. "Siellä on tottunut puhumaan, niin voi sitä yhtä hyvin puhua täälläkin."
"Puolue ei ole antanut minkäänlaista valmentautumista. Eduskunta itsessään - täällä on olemassa erittäin hyvä ja systemaattinen ohjaussuunnitelma.", Karhuvaara kuvailee valmennustaan eduskunnan arkeen. "Täällä kaikki työntekijät neuvovat ja ohjaavat joka asiassa - kysyy miten idioottimaisia kysymyksiä tahansa.", hän hehkuttaa. "Itse asiassa toin tänäaamuna tänne juuri laatikollisen mansikoita vahtimestareille, kun ne saavat aina tuoda tai hakea jotakin.", hän kertoo. "Toinen sellainen ryhmä, joka on joutunut kärsimään siitä, että en rakasta koneita, on meidän atk-tuki.", Karhuvaara nauraa ja kertoo myös joutuvansa soittamaan monta kertaa päivässä puhelintukeen. "Täällä on paljon vahtimestareita ja muita, jotka ovat olleet täällä 30 vuotta tai 35 vuotta töissä.", hän muistuttaa ja tuntuukin arvostavan eduskunnan henkilökuntaa erittäin paljon.
Karhuvaara sanoo lähtevänsä toiveikkain mielin kohti jatkuvaa - tai itse asiassa juuri alkanutta - vaalikautta. "Ei voi muuta sanoa. Eniten sitä auttaa se, että pääsi juuri niihin valiokuntiin, mihin halusikin. Niihin tulee toki muutoksia vähän vielä, nyt kun hallituspaikat selviävät. Tuskin menetetään yhtään valiokuntapaikkaa - päin vastoin saadaan lisää.", hän toivoo.
Palasimme Karhuvaaran kanssa vielä vaali-illan tapauhtumiin - ja siihen, minkälaisena yllätyksenä kansanedustajan paikka hänelle lopulta tuli. "Olin meidän omissa vaalivalvojaisissa, meidän yhteisissä, joissa oli Helsingin ja Uudenmaan yhteiset vaalivalvojaiset tuolla 'Fredalla'.", hän kertoo ja jatkaa: "Tukiryhmänihän koostui pääsääntöisesti vanhoista tädeistä ja sedistä. Ne olivat tosi innoissaan - ja minua ei sillä tavalla... minua ei jännittänyt se tilanne, muuta kuin siinä vaiheessa kun alkoi Olli Valtonen nousta rinnalleni ja ohi. Silloin minua alkoi jännittää todella.", hän muistelee lähes kuukauden takaisia tapahtumia. "Ostin tukiryhmälleni kuohoviiniä ja sitten piiri tuli sieltä sanomaan, että 'Arja, älä tuuleta noin kauheasti! Ei tämä ole varma vielä, että pääset.' Sanoin, että 'Hei, hetkinen. Jos shampanjan juomisella mitataan, niin me juodaan shampanjaa niin kauan, kun naamani on tuolla seinällä. Sitten kun se putoaa sieltä alas, niin sitten ei ole mitään syytä juodakaan.'", Karhuvaara kuvailee humoristisesti. "Olin tyytyväinen sen ryhmän puolesta, joka oli siinä minun tukena, koska ne tekivät ihan hillittömästi töitä.", hän hehkuttaa tukiryhmäänsä.
Karhuvaara kuvailee kevään aikataulunsa olevan melko täysi ja kertoo muun muassa tulevasta tutustumismatkasta EU:un, Brysseliin. Nyt hän oli matkalla eduskuntaryhmänsä - eli kokoomuksen - ryhmäkokoukseen (jossa hän arveli käsiteltävän hallitusneuvottelutilanteita), joten päätimme haastattelun tällä kertaa tähän.
Teksti: Jan Leineberg, ISTUNTOSALI.NET
Kuvat: Mikael Mattila
Ensimmäinen salipuheenvuoro (26.04.2007)
Arja Karhuvaara lähetti meille sähköpostitse ensimmäisen puheenvuoronsa eduskunnan istuntosalissa. (Puheenvuorohan löytyy myös eduskunnan Internet-sivuilta.) Hän piti puheen torstaina 26. huhtikuuta eli vasta noin puolitoista kuukautta vaalien jälkeen...
"Arvoisa puhemies!
Palvelurakenteen uudistaminen on elinehto kuntien taloudelle ja
elinvoimaisuudelle sekä koko Suomen kilpailukyvylle. Palvelujen hankkiminen ja tuottaminen tulee kuitenkin erottaa toisistaan. Ja kunnilla palvelujen maksajana on oikeus ja velvollisuus valvoa niiden laatua ja osata myös itse ottaa käyttöön entisestä poikkeavia toimintatapoja omassa toiminnassaan.
Seuraavan 15 vuoden aikana eläköityvien määrä johtaa OECD:n arvion mukaan
siihen, että 70 % työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitaan julkiselle
sektorille. Palvelualojen osuus BKT:stä on 2/3 ja julkisten alojen osuus noin 1/5. Sitä
vastoin kuntatalouden osuus menoista on yli 50 %. Siis vain aidolla kilpailulla
saadaan palvelualoille lisää tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Kuluttajan kannalta tärkeintä on palvelujen laatu ja kustannukset eikä se,
tuottaako palvelun julkinen vai yksityinen taho. Tällä hallituskaudella on vihdoin mahdollisuus kehittää palveluita asiakkaan
eikä hallinnon ehdoilla.
Hallitusohjelma antaa mahdollisuuden perusterveydenhuollon aseman
vahvistamiseen. Perusterveydenhuolto voi tuoda vanhenevalle väestölle lisää elämää vuosiin ja
lisääntyneen teknologian käytön myötä perusterveydenhuollon integroiva merkitys
korostuu entisestään. Perusterveydenhuollon tehokas toiminta vaatii asianmukaisesti koulutetun
henkilöstön ja varustetun toimintaympäristön sekä sujuvan hoitoketjun
erikoissairaanhoidon ja kotipalvelun välillä.
Yhä harvemmin asutulla ja vanhenevalla maaseudulla on mahdollisuus selvitä
paremmalla yhteistyöllä ja liikkuvilla, usean toimijan etäpalveluilla ja
moniosaajahenkilöstöllä. Tällöin tiukkoja ammatillisia rajoja ja tehtäviä on voitava monipuolistaa myös
alueellisesti räätälöidyllä lisäkoulutuksella. Tällöin palkkausta voidaan määrittää myös työn vaativuuden mukaan. Tämä on
syytä ottaa huomioon syksyn Tupo-neuvotteluissa."
"Arvoisa puhemies!
TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA säästää kymmeniä miljardeja vuosittain jo
pelkästään kuuden yleisimmän kansantaudin kohdalla. Eduskunnan hyväksymä kansanterveyslain uudistaminen astui voimaan vuoden 2006
alusta. Kuitenkin kunnat ovat viimeisten tutkimusten mukaan laiminlyöneet mm.
koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja vanhustenhuollon toteuttamisen. Terveydenhuollon työtehtävien uudelleenjärjestämisen myötä
ennaltaehkäisytoimiin ei riitä enää aikaa.
Laki määrittelee myös kunnan yhteistyövelvoitteen julkisten ja yksityisten
tahojen kanssa. Poliittinen päätöksenteko aiheuttaa eriarvoisuutta kuntien
välillä yhteispalvelujen järjestämisessä. Hallitusohjelmassa mainitun uuden terveydenhuoltolain valmistelussa
toimenpidesäädökset vaativatkin täsmällisempää ja velvoittavampaa otetta.
Ei vähiten siksi, että erilaisten ohjelmien ja suositusten velvoittavuus
kuntien itsenäisyyden suhteen on epäselvä.
Informaatiohjaus ja stm:n, lääninhallitusten ja Raha-automaattiyhdistyksen
rahoittamien projektien ja hankkeiden tulisi lopultakin johtaa pysyviin
käytäntöihin, joita kehitetään edelleen.
Uusi hallitusohjelma ja siihen sisältyvä laki terveydenhuollosta antaa
mahdollisuuden kehittää terveyden edistämisen kunnallista johtamista ja
kansalaisten perus- ja sosiaalioikeuksia.
Terveydenedistämiseen käytettävän rahan riittävyydestä on teknologian ja
rakenteiden uudistamisen yhteydessä pidettävä kaikilla tasoilla huolta. Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten ajattelumalli tulisi jo koulutuksessa
ohjata näkemään ihmisten jäljellä olevat voimavarat ja muutostarpeet sekä
etsimään niiden tukemiseen tarvittavat työkalut. Vain näin toiminta työelämässäkin muuttuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä
tukevaksi eikä vain katastrofien korjaamiseksi.
Yhteiskunnallisesti ottaen terveyden edistäminen tapahtuu kaikilla hallinnon
aloilla ja toteutuakseen se tarvitsee raportointivelvoitteen joko lääni- tai
ministeriötasolle. Korvamerkitystä rahasta puhumattakaan."
Palaa takaisin Sopeutujan etusivulle tästä.