Harras torstai
Torstai 08.11.2007
Haastattelut: Jyrki Kasvi (vihr.) | Maarit Feldt-Ranta (sd.)
Melkein kaksi kuukautta ehti vierähtää, kunnes Istuntosalin toimitus pääsi vihdoin eduskuntaan toimittajina. Itse prosessi oli melko pitkä ja monimutkainen, mutta ei siitä sen enempää - tärkeintähän oli toki se, että olimme vihdoin tositoimissa. Kyselytuntia olimme siis pääsasiassa tulleet seuraamaan, vaikka toki tarkoituksena oli myös haastatella kansanedustajia.
Keskiviikkona tapahtuneen Jokelan koululaitoksen traagisen ammuskelutapauksen takia myös päiväjärjestys oli täysin muuttunut, ja kyselyntuntikin kesti vain puolet kestostaan, eli noin puoli tuntia. Kyselytunti koostui lähinnä eri puolueiden johtohahmojen puheista ja osanotoista uhrien omaisten suruun, ja ainoan varsinaisen kysymyksen esitti SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma, joka kysyi pääministeri Matti Vanhaselta, miten hän reagoi asiaan perheenisänä. Vanhanen kertoi, että uhrien joukossa oli hänen tuttavansa (joka myöhemmin paljastui koulun rehtoriksi) ja että on nyt vain hyväksyttävä se, että tällaista voi tapahtua myös Suomessa. Hän totesi myös, että tapaus on kuin kopio USA:n tapahtumista, kuten Columbinen ja Virginia Techin ammuskeluista.
Eri puolueiden jäsenet siis vuoronperään pitivät puheita joissa he ottivat osaa uhrien omaisten suruun. Kaikki puhujat puhuivatkin lähinnä samoista asioista, eli siitä miten "surun keskellä toisia on tuettava ja kokea se mahdollisimman monen kanssa", kuten keskustan eduskuntaryhmän johtaja Timo Kalli asian ilmaisi. Kokoomuksen puhujana oli Pekka Ravi, joka totesi että nyt on aika tukea toisia, ei esittää kysymyksiä. Suomen yhteiskunnan on Ravin mukaan tehtävä kaikkensa, ettei vastaava toistuisi. Vasemmistoliiton puhujana oli puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen, joka muistutti koulukiusaamisen lisääntymisestä ja piti sitä vakavana ongelmana. Vihreiden puhujana oli Anni Sinnemäki, joka maintsi, että ympärillämme on paljon väkivaltaa, eikä sitä pysty estämään. "Meidän on kuitenkin oltava valppaampia asian suhteen", hän lisäsi. RKP:n puhuja Ulla-Maj Wideroos puhui empatiasta ja siitä, mitä voisi tulevaisuudessa tehdä toisin - mikäli vastaavia tapauksia sattuu. Hän vaati koulujen olevan turvallisia, jossa kukaan ei jää ulkopuolelle. Kristillisdemokraattien puhuja Leena Rauhala muistutti, että myös päättäjien on tehtävä asialle jotain. Hän vetosi murhapäivänä julkaistuun nuorisobarometriin, jonka mukaan Suomen nuorten maailmankuva on kuitenkin melko valoisa. "Ahdistus nuorten keskuudessa on kuitenkin nykyään enemmän esillä ja sille on tehtävä jotain", Rauhala totesi. Perussuomalaisten puhujana toimi Timo Soini, joka sanoi että silmämme on viimeistään nyt avattu väkivallalle. Hän totesi myös, että se mitä kutsutaan kehitykseksi ei välttämättä aina ole hyvää. Hän toivoi, että vastaavaa "negatiivista kehitystä" hidastettaisiin ja että välittämistä löytyisi. Keskustelun päätti Matti Vanhanen, joka sanoi keskustelun jo kertoneen, minkälaisia asioita eduskunnan tulee tässä asiassa pohtia. Puhemies Sauli Niinistö päätti kyselytunnin puoli viiden aikoihin ja sanoi täysistunnon jatkuvan klo 17.
Toimitus suuntasi siis eduskunnan kahvilaan, jossa tunnelma oli kieltämättä myös vaivaantunut ja harras. Samanlaista "hallittua kaaosta", kuten esim. edellisenä käyntikerrallamme havaitsimme, ei varsinaisesti ollut. Tapahtuneesta huolimatta voisi elämän on jatkuttava, ja tulevan täysistunnon aiheena oli kuin olikin tämä Tehyn ja hallituksen välinen kiista. Kuitenkaan keskustelua asiasta istunnossa ei käyty, sillä päivän hengen mukaisesti kaikissa keskusteluissa pidettiin matalaa ja rauhallista profiilia. Kyselytunnin ja istunnon välissä toimitus ehti jututtaa kahta kansanedustajaa tulevasta Tehy-keskustelusta, nimittäin vihreiden Jyrki Kasvia ja SDP:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Rantaa. He näkivät asian seuraavanlaisesti:
Jyrki Kasvi:
Vihreät ei ole ottanut julkisuudessa ainakaan kovin selvää tai voimakasta kantaa paljon viimeviikkoina ja –päivinä puhuttaneessa Tehy-asiassa – eli ottanut kantaa siihen, kuinka toisaalta Tehyn, toisaalta valtiovallan tulisi toimia tilanteessa. Yhtenä syynä tähän voidaan varmasti nähdä se, että vihreät ovat opposition asemasta nyt hallituksessa, eli osana yhtä valtiovaltaa. Tämän vuoksi voidaankin varmasti olettaa vihreiden olevan ainakin virallisesti muun hallituksen kanssa samoilla linjoilla. ”Oikeastaan tässä vaiheessa kenenkään ei pitäisi hirveän voimakkaasti sitoa itseään kiinni mihinkään kantoihin”, vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi muistuttaa, viitaten erityisesti hallituspuolueisiin. ”Kaikkein tärkeintä olisi, että kaikilla neuvotteluosapuolilla olisi mahdollisimman paljon liikkumavaraa, jotta sieltä löytyisi sellainen kompromissi, johon sekä kuntatyönantaja, Tehy että sitten valtiovalta voisivat olla tyytyväisiä”, hän jatkaa.
Kasvi muistuttaa, että käytävässä keskustelussa on ”paljon liikkuvia osia” eli kyse ei ole pelkästään rahasta tai neuvottelujärjestelmästä, vaan molemmista näistä yhtäaikaa. Kasvi ei suoranaisesti sano, mitä hän odottaa tulevalta keskustelulta – esimerkiksi hallituksen ns. pakkolakiesityksen ja opposition reaktion ja vaikutuksen suhteen. Hän luonnehtii tilannetta pokeripeliksi, ”jossa panoksia korotetaan ja kaikki yrittävät pitää omat korttinsa piilossa ja oman ilmeensä mahdollisimman lukemattomana”. ”Uskon ja oletan, että sitten aivan viimeisellä hetkellä nähdään, mikä on eri osapuolten liikkumavara”, Kasvi kiteyttää.
Kasvi tuntuu itse olevan melko toiveikas sovun löytämisen suhteen kiistassa, eikä tunnu olevan kovin huolissaan esimerkiksi paljon julkisuudessa spekuloidusta hallituksen eräänlaisesta ”välikäsiasemasta” Tehy-kiistassa. ”Nyt täytyy elää vain toivossa, että tämä liikkumavara kaikilla osapuolilla menisi edes vähän lomittain – että sieltä löytyisi sellainen paketti, johon kaikki olisivat tyytyväisiä”, hän miettii. Hän kuitenkin muistuttaa, että mikään osapuoli ei halua tehdä ensimmäistä siirtoa asiassa. Kasvin mielestä nyt onkin maltettava olla kärsivällinen ja ”olla sotkematta soppaa heittämällä sinne enää yhtään ylimääräisiä paineita”.
Kasvi näkee poikkeuslain hyvin vaikeana asiana. ”Kun kyse ei nyt ole nimenomaan lakosta, vaan kyse on siitä, että nämä sairaanhoitajat ovat eronneet itse työstään, jolloin kyse on itse asiassa pakkotyöstä – ihmisten pakottamisesta työhön, josta he ovat eronneet”, hän muistuttaa. ”Ja tämähän on perustuslain näkökulmasta todella tiukka juttu – eli tämä periaate on aika paha”, hän myöntää. Kasvi kuitenkin ottaa esille ”kolikon toisen puolen” eli sen seikan, että valtiovalta on vastuussa ihmisten fyysisestä turvallisuudesta. ”Ja valtiovalta ei voi antaa sellaista tilannetta syntyä, että ihmisille tulisi kuolemanvaara tämän tilanteen seurauksena.”
”Mitään kaunista lopputulosta tästä ei tule – menee se miten päin tahansa”, Kasvi myöntää, tarkoittaen painottelua pakkolain kahden tavallaan moraalisen ja eettisen näkökulman välillä. Tehy-asia tuntuu puhuttavan kaikesta päätellen siis myös vihreiden riveissä, joka tuskin lienee ihme sinänsä. Kasvillakaan ei tuntunut olevan siis mitään vedenpitävää ratkaisua vatvottuun ongelmaan, vaan hän niin kuin kaikki muutkin jäävät nyt varmasti odottamaan toisaalta hallituksen – eritoten pääministeri Vanhasen – ja toisaalta neuvotteluosapuolten seuraavia siirtoja asiassa. Ilmaan jää vain kysymys, minkälaisin miettein vihreiden riveissä ylipäätään ollaan tällä hetkellä Vanhasen toisen, paljon vastoinkäymisiä osakseen saaneen, hallituksen riveissä…
Maarit Feldt-Ranta:
Sosiaalidemokraattien voi varmasti sanoa katsoneen viime viikkoina ns. Tehy-keskustelua varsin tarkoin ja kriittisesti – onhan puolue johtava oppositiopuolue ja opposition asema Tehy-asiassa monessa suhteessa merkittävä. Mikäli ns. pakkolakia ei saada puristettua normaalin lain muotoon, saattaa hallitus tarvita myös opposition tukea saadakseen läpi lain, jolla velvoitettaisiin työnsä jättäneitä sairaanhoitajia ainakin joiltakin osin takaisin töihin. Ainakaan tähän mennessä oppositio ei ole lämmennyt pakkolaille mainittavasti. Mahdollisen lain lisäksi opposition rooli asiassa tulee ilmi varmasti myös julkisessa keskustelussa ja oppositio voi halutessaan tukaloittaa hallituksen tilannetta entisestään avaamalla täyden kritiikin hallituksen toimia kohtaan.
SDP:n puoluesihteeri, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ei pidä Jokelan tragedian jälkeistä torstaita parhaana mahdollisena ajankohtana Tehy-keskustelulle. Haastatteluajankohdan, torstaisen kyselytunnin jälkeisen pienen tauon, jälkeen oli määrä alkaa pääministeri Matti Vanhasen lyhyehkö tiedonanto koskien Tehy-kysymystä. ”Olemme kuulleet, että (tänään) ei tule minkäänlaista keskustelua, vaan pääministeri pitää selonteon tästä tilanteesta, jonka käsittely alkaa eduskunnassa oikeastaan vasta huomenna”, Feldt-Ranta selittää illan kulkua.
Johtavaa oppositiopuoluetta, SDP:tä, on arvosteltu julkisuudessa siitä, että se oli itse 12 vuotta hallituksessa, mutta ei saanut mitään aikaan korottaakseen sairaanhoitajien palkkoja. Tämän vuoksi jotkut pitävätkin puolueen hallitusta vastaan kohdistamaa kritiikkiä monessa suhteessa tekopyhänä. Puoluesihteeri Feldt-Ranta ei kuitenkaan ota kritiikkiä täysin vastaan. Hän ei myönnä ymmärtävänsä nykyistä hallitusta ja sen tilannetta ainakaan sen perusteella, että SDP olisi itse ollut samanlaisessa tilanteessa hallituspuolueena. ”Emme ole koskaan olleet samanlaisessa tilanteessa aiemmin”, hän sanoo. ”Emme ole koskaan luvanneet näin paljon (kuin mitä nykyinen hallitus) ja toimeenpanneet näin vähän asioita. Periaatteemme politiikassa on, että pidämme kiinni siitä, mitä olemme sanoneet”, Feldt-Ranta jyrähtää. Hän muistuttaa, että SDP teki esimerkiksi edellisen hallituksen aikana isoja panostuksia terveydenhoitoon ja että hallitus antoi yli 400 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa terveydenhoitosektorille.
Feldt-Ranta ei ole tyytyväinen nykyisen, Vanhasen toisen, hallituksen panostuksiin terveydenhuollon suhteen. ”Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Valtiontalous on paljon vahvempi kuin viime vaalikaudella”, hän muistuttaa. Taloudellisen menestyksen maassamme puoluesihteeri Feldt-Ranta toivoisi johtavan erilaiseen talouspolitiikkaan, kuin mitä hallitus nyt harjoittaa. Hän sanoo nykyisen hallituksen pitävän ennätystä vain lupausten määrässä ja siinä, kuinka vähän asioille eteen on tehty – ja muistuttaa SDP:n vähemmän kyseenalaisista ennätyksistä terveydenhoitopanostusten suhteen edellisten hallitusten aikana. Hän ei kyllästy muistuttamaan edellisen hallituksen saavutuksista. ”Puhuttiin vähemmän ja tehtiin enemmän!”, Feldt-Ranta kiteyttää.
Nähtäväksi jää, mikä tulee olemaan opposition – ja SDP:n – rooli yhä jatkuvassa ja kovapanoksisemmaksi käyvässä Tehy-kiistassa. Selvää kuitenkin lienee se, ettei Feldt-Rannan puolue tule päästämään Vanhasen johtamaa ja Jyrki Kasvin edustaman puolueen, vihreiden, värittämää hallitusta missään suhteessa helpolla. SDP tulee varmasti käymään sisällään keskustelun myös siitä, tuleeko se loppupeleissä antamaan tukensa hallituksen ajamalle pakkolaille.
Tämän jälkeen siirryimmekin sitten taas lehdistöaitioon seuraamaan istuntoa hetkellisesti. Sen kesto oli vain reilu vartti, ja sen aloitti pääministeri Vanhanen. Hän totesi, ettei tämä päivä välttämättä ole sopivin tällaisten maallisten asioiden keskusteluun, mutta painotti asian tärkeyttä ja asiassa tapahtunutta väliarviota. Vanhasen puheenvuoron päätyttyä suurin osa edustajista poistui myös salista, kuten mekin - mahdollisten lisähaastattelujen toivossa. Lisää haastatteluja emme sitten saaneetkaan, vaikka olimme aikeissa jututtaa itse pääministeriä. Hän kuitenkin vaikutti sen verran kiireiseltä (eikä hän välttämättä olisi ollut tällaisena päivänä halukas keskustelemaan Tehy-asiasta), päätimme jättää asian sikseen.
Tänä torstaina eduskunnassa oli siis kovin erilainen päivä. Päivää voisi kuvailla otsikon mukaisesti sanalla "harras". Toivokaamme kuitenkin että myös Arkadianmäellä toivutaan tästä järkyttävästä tapauksesta, sillä kaikesta huolimatta näitä Tehy-kriisiä sekä 141-sopimuksen synnyttämää sekaannusta ei voi jättää hetkeksikään lepäämään, vaan töitä on tehtävä...
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini puhuu.
Lisää kuvia löytyy kuvasivulta.
Teksti: Mikael Mattila (raportti) & Jan Leineberg (haastattelut), ISTUNTOSALI.NET
Kuva: Mikael Mattila
Palaa takaisin Raporttiosion etusivulle tästä.