Sivariasiaa
Torstai 11.10.2007
Haastattelut: AKL:n puheenjohtaja Hans Hellén
Torstaina 11. lokakuuta päätimme pistäytyä eduskuntatalon edessä – vaikkemme vieläkään eduskuntaan sisälle päässeet. Satuimme paikalle varsin sopivaan aikaan, sillä kyselytunnin ollessa käynnissä eduskuntatalon sisäpuolella, valmisteltiin ulkopuolella jonkin sortin mielenosoitusta. Paikalla oli enimmäkseen nuorempaa väkeä, erinäisten mielenosoituskylttien kera. He kantoivat muun muassa rauhanmerkillä varustettuja kylttejä, ja pian selvisikin, että kyse oli Aseistakieltäytyjäliiton organisoimasta mielenosoituksesta siviilipalvelusajan lyhentämisen puolesta.
Mielenosoitus vaikutti hyvin organisoidulta ja suunnitellulta. Tapahtumaa oli valvomassa kaksi poliisia. Mediaa paikalla oli myös kohtalaisesti. Itse mielenosoittajia, jotka olivat ryhmittyneet eduskuntatalon sisäänkäynniltä laskeutuvien portaiden juureen, oli noin 200. Mielenosoittajien ikähaitari näytti olevan varsin suppea kaikkien ollessa noin 20-vuotiaita. Paikalla oli sekä poikia ja tyttöjä – tai miehiä ja naisia (kuinka asia halutaan ilmaista) – vaikkakin itse aihe, siviilipalvelus, selvästi koski enemmän miehistä sukupuolta. Kyse oli kuitenkin järjestön ja mielenosoittajien mielestä ilmeisesti ennen kaikkea tasa-arvosta ja ihmisoikeuksien kunnioituksesta: se, että vakaumuksen tai näkemyksen takia siviilipalveluksen armeijan sijaan valitseva nuori mies joutuu ”uhraamaan” nuoruudestaan yli vuoden palveluksen suorittamiseen – kun armeijassa selviää yleensä kuudella kuukaudella – oli mielenosoittajien mielestä päällimmäisin epäkohta. Mielenosoittajien kantamista kylteistä saattoi lukea esimerkiksi lauseet: ”Sivarilaki kuntoon!” ja ”Vuosi nuoruudestani?”
Tapahtuman selvänä vetäjänä toimi mielenosoittajien johtohahmo, Aseistakieltäytyjäliiton puheenjohtaja Hans Hellén. Hän sekä kuusi kansanedustajaa seisoivat mielenosoittajien edessä – eduskuntatalon portaiden välitasanteella. Hellén aloitti tapahtuman selvittämällä mielenosoituksen tarkoituksen ja mielenosoittajien päämäärän: siviilipalvelusajan lyhentämisen nykyisestä 13 kuukaudesta 11 kuukauteen. Hän myös perusteli vaatimusta monipuolisesti, vedoten muun muassa ihmisoikeuksien kunnioitukseen ja tasa-arvoon. ”Monia vuosia ja peräti hallituskausia koskemattomina pidetyt sivarilain epäkohdat ovat johtaneet Suomen ihmisoikeusmaineen kolhiintumiseen”, Hellén kritisoi. Hän kuitenkin piti myönteisenä askeleena nykyisen hallituksen – ja erityisesti työministeri Tarja Cronbergin – askelta siviilipalveluksen lyhentämisestä kuukaudella, 12 kuukauteen. ”Kuukauden lyhennys – vaikka onkin selkeä askel eteenpäin – on silti riittämätön. Merkittävästä parannuksesta voitaisiin puhua, jos palvelusaika olisi korkeintaan 11 kuukautta”, Hellén tiivisti mielenosoituksen päämäärän. Hän mainitse jopa YK:n ihmisoikeuskomitean todenneen nykyisen käytännön syrjiväksi. ”Vakaumukseen perustuva syrjintä on kielletty myös Suomen perustuslaissa”, hän lisää. Hellén tähdentää alkupuheensa lopussa, että asevelvollisuus – jonka yhteydessä käytetään usein etuliitettä ”yleinen” – ei koske naisia, ahvenanmaalaisia miehiä tai Jehovan todistajia.
Hellénin jälkeen tapahtumassa saivat puheenvuoron kuuden puolueen – kaikkien muiden eduskuntapuolueiden paitsi Perussuomalaisten ja RKP:n – kansanedustajat. Osa puhujista vaikutti olevan mielenosoittajien kanssa samoilla linjoilla, muutamien taas puolustaessa ”perinteistä” asevelvollisuutta ja esittäessä hieman erilaisia näkemyksiä. Yleisö – eli mielenosoittajajoukko – kuunteli mitä puhujilla oli sanottavaa, mutta ei tosin epäröinyt elää tapahtumassa mukanakin. Mielenosoitusjoukosta milloin huudeltiin vastaan, milloin hurrattiin tai aplodeerattiin puhujille ja heidän näkemyksilleen. Positiivisemmin tunnuttiin suhtautuvan vasemmistoliiton ehdokkaan puheeseen, kun taas kokoomuksen puheenpitäjä sai osakseen kovaakin kritiikkiä, buuaamista ja huutelua. Kokoomuksen puhujaa, Hanna-Liisa Hemmingiä, nimitettiin jopa sotahulluksi jonkun mielenosoittajan toimesta.
Illan jo hiljalleen tummuessa, mielenosoituksen hiljennettyä ja kyselytunninkin jo loppuessa, haastattelimme vielä tapahtuman "nokkamiestä", Hans Helléniä. Lyhyehkössä haastattelussa niin hänen henkilökohtainen kuin hänen edustamansa tahonkin näkemys asevelvollisuudesta yleensä ja vaikkapa Natosta selventyi.
Rauhanmerkillä varustettu kyltti heilui muiden kylttien ja lakanoiden joukossa.
Hans Hellén:
Hellén ei pidä ihmeenä, että kaikkien puolueiden edustajia ei ollut paikalla esittämättä mielipidettään lain muuttamisesta: ”Yksi syy, mitä olemme tässä naureskelleetkin, oli se, että tämä eduskunnan roskaposti-suodatin oli tulkinnut yhteydenottomme roskapostiksi. Otimme sitten yhteyttä puhelimitse alkuviikosta, jolloin saimme asian etenemään. Perussuomalaiset on pieni ryhmä, joten voi olla ettei kenelläkään edustajalla ollut aikaa.”
Hellénin mielestä mielenosoitus toi selkeän viestin eduskunnalle. Hän arvelee, että koska asia on ollut tapetilla jo melko kauan, alkavat myös kansanedustajat olemaan kypsiä ottamaan asiaan kantaa ja muuttamaan lakia. ”Laista näyttää tulevan melko myönteinen kokonaisuus. Ja luultavasti muutaman eduskunnan jälkeen myös Suomessa tullaan luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta.”
AKL vaati siviilipalveluksen muuttamista yhdentoista kuukauden mittaiseksi, jota Hellén luonnollisesti pitää myönteisenä askeleena. ”Tässähän on jo muutama eduskunta istunut, jotka eivät ole saaneet edes sitä kuukauden lyhennystä aikaiseksi.” Hän tukee Merja Kyllösen (vas.) ideaa muuttaa lakia kahdeksan tai yhdeksän mittaiseksi ja muistuttaakin, että ”AKL:n näkemys on se, että ei ole mitään perusteita miksi sivariajan pitäisi olla pidempi kuin yleisimmän varusmiepalvelussajan, eli kuusi kuukautta.” Hän referoi väitteessään myös Euroopan parlamenttia, jonka näkemys asiaan on sama kuin AKL:n, eli siviilipalvelusajan ei pitäisi olla lyhyintä varusmiespalvelusaikaa pidempi.
Puolustusvoimien osaa asiaan Hellén pitää mielenkiintoisena: ”Koko ajan ollaan modernisoitu Suomen armeijaa. Ollaan osteltu Horneteja sun muita ja luotu Suomen armeijasta tällaista modernia tekno-armeijaa. Samaan aikaan halutaan silti pitää tällaisesta jäänteestä nimeltä asevelvollisuus kiinni.” Hän pitääkin outona sitä, että samalla kun valtio ostaa kalliita aseita, pitää se nuoria poissa opiskelusta ja työstä. Hellén uskoo kuitenkin, että asevelvollisuudesta tullaan ennemmin tai myöhemmin luopumaan myös Suomessa.
Minkälaisena osapuolena Hellén ja AKL pitävät sitten Natoa? ”Tämä Nato-kysymys ja palkka-armeija ovat kytketty Suomessa hyvin voimakkaasti toisiinsa. Se on toisaalta yksinkertaistanut keskustelua tosi paljon. On maita, joissa on asevelvollisuusarmeija, kuten Turkki, joten se ei sinänsä ole mikään kriteeri. Eli Suomi voi liittyessään Natoon ihan hyvin säilyttää asevelvollisuuden. Mutta kustannukset käyvät luultavasti siinä vaiheessa jo niin kalliiksi, että asevelvollisuudesta luovutaan.” Hellén huomauttaa myös, että Suomen armeija on hänen mukaansa tässä vaiheessa saavuttanut Nato-yhteensopivuuden nykyisissä varusmiesarmeijan oloissa. Esimerkkinä hän mainitsee mm. EU:n nopean toiminnan joukot. ”Natohan toki on sotilasliitto, jonka toiminta minun mielestäni ei ole kannatettavaa. Mutta en minä Naton vastustuksen takia valitsisi asevelvollisuutta – eli kahdesta pahasta jompaakumpaa.”
Hellén pitää erikoisena ongelmana sitä, miksi ihmisoikeuksia ei hänen mielestään tässä tapauksessa noudateta. ”Suomessa tämä sivarikeskustelu on ollut hyvin tunnepitoista, ja on pystytty hyvin ohittamaan se fakta, että siviilipalveluslaki nykyisessä muodossaan on syrjivä kestonsa puolesta. Sen kysymyksen ympärillä kierrellään ja kaarrellaan ja siedetään se pieni negatiivinen julkisuus, joka tulee siitä etteivät ihmisoikeudet ole Suomessa tässä tapauksessa ihan kunnossa.” Hän arvelee, että ongelman taustalla ovat muun muassa militaristiset arvot jotka ovat yhteiskunnassa yleisiä. Hellén uskoo tosin, että armeija on tajunnut ettei heidän tarvitse vaikeuttaa siviilipalvelusjärjestelmän kehittämistä. ”Nythän puolusvoimien komentaja [Juhani] Kaskela on esittänyt, että siviilipalvelusaikaa voisi lyhentää kuukaudella. Aiemmin armeijahan on esittänyt, että sitä pitäisi pidentää.” Hellén uskoo, että syy sille miksi armeija on ottanut kantaa siviilipalveluksen lyhentämiseen, on että nykyisen siviilipalvelusjärjestelmän ongelmat murentavat koko asevelvollisuusjärjestelmän hyväksyttävyyttä.
AKL:n puheenjohtaja Hans Hellén
Lisää kuvia löytyy kuvasivulta.
Teksti: Jan Leineberg (raportti) & Mikael Mattila (haastattelu), ISTUNTOSALI.NET
Kuva: Mikael Mattila, ISTUNTOSALI.NET
Palaa takaisin Raporttiosion etusivulle tästä.