05.09.2007 - Ensimmäinen syksy
Ensi viikolla alkaa taas kansanedustajien arki, ja meidän työmme. Korkeamman viran poliitikoilla tuskin on lomaa pahemmin ollutkaan, mutta rivikansanedustajat (varsinkin oppositiossa istuvat sellaiset) ovat saaneet lomailla melko rauhassa. Ensimmäisiä syksyn ilmiöitä on ollut monien eri puolueiden satunnaiset kokoontumiset eri puolilla maata, ja tokihan kaikkien puolueiden täytyy koko ajan pitää myös mainostuspuolesta huoli - sillä eihän tässä ole kuin vuosi aikaa kunnallisvaaleihin, eikä äänestäjiä missään nimessä saa menettää.
Mutta katsokaamme ensiksi mennyttä kevättä. Virtasen Veltto sanoi kerran, että hänestä vaalit saisi siirtää toukokuulle, koska keväinen vaalien jälkeinen aika on lähinnä vain vanhan kertausta, eivätkä uudet kansanedustajat juuri pääse kiinni siihen varsinaiseen eduskuntatyöhön. Kieltämättä hän oli oikeassa, sillä suurin osa käsiteltävistä aiheista oli kuin olikin edellisen vaalikauden asioita. Tosin oppositio - SDP etunenässä - aloitti jo "räksyttämisen". Eihän siinä toki ole mitään uutta, ainahan oppositio on äänessä, oli kyseessä sitten mikä hallituksen päätös tahansa. Mekin olimme paikan päällä todistamassa mm. sitä, kun demarien päämies Eero Heinäluoma entisen työministerin Tarja Filatovin säestyksellä haukkui valtiovarainministeri Jyrki Kataista oikein olan takaa. Eli ei eduskunnassa ainakaan vielä näyttänyt mikään muuttuneen - opposition "valituskoneisto" oli käynnissä (vaikkakin uudella miehityksellä) ja käsiteltävät asiat olivat hyvin pitkälti samoja kuin ennen vaaleja. Tosin ainoana muutoksena se, että nimenomaan Kokoomuksen ajamat asiat, eli mm. perintöveron laskeminen, saatiin aikaiseksi alta aikayksikön. Mielenkiintoista, että porvarihallitus näyttää olevan ripeämpi päätöksissään kuin punamulta, joka junnasi tiettyjen aiheiden kanssa melko kauankin... Mutta kuten tavallista, oli hallituksessa sitten SDP tai Kokoomus, heitetään puolet vaalilupauksista romukoppaan - hyvänä esimerkkinä tämä paljon puhuttu hoitoalan palkankorotus, joka hävisi sinne jonnekin...
Niin, kuten sanoin, eivät poliitikot ole kesällä kovinkaan työllistettyjä. Ehtihän pääministerimme laihduttaa jopa kahdeksan kiloa Coca-Colan voimalla! Tästä päästäänkin mielenkiintoiseen aiheeseen, nimittäin poliitikkojen viihteellisyyteen. Iltapäivälehdet tuntuvat tekevän politiikasta lähinnä pilaa, juuri sellaisilla otsikoilla kuin "Olli Hokkanen haastaa Matti Vanhasen kokiksenjuontikilpailuun". (Olen muuten täysin varma siitä, että tämä varsin suureen kansansuosioon noussut "Kola-Olli" tulee olemaan Keskustan ehdokaslistalla viimeistään ensi vaaleissa.) Jotenkin tuo otsikko tuo enemmänkin mieleen Itse Valtiaat -sarjan, sillä sketsiltähän tuo vaikuttaa. Muutenkin juuri Vanhasen arvovaltaisuus on rapissut ennätysvauhtia, lähinnä iltapäivälehtien harrastaman yksityiselämän tonkimisen takia. Itse asiassa välillä ne otsikot ovat olleet niin naurettavia, että on ollut vaikea uskoa että kyseessä todellakin on pääministerimme. Joten minua se ei ainakaan yllättäisi, jos Vanhanen tuohon kilpailuunkin ryhtyisi.
Toinen ilmiö tässä syksyn alla on ollut paluun politiikkaan tehnyt ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen, ja hänen oma tv-ohjelmansa. Eikö viimeistään tämä jo kerro sen, ettei kansaa voisi vähempää kiinnostaa poliitikko poliitikkona, vaan enemmänkin viihdyttäjänä tai iltapäivälehtien sivuilla roikkuvana julkkiksena? No, myönnettäköön että Väyrysen ohjelman idea on ihan omaperäinen, sillä siinä vieraat haastattelevat itse itseään. Toisaalta, Väyrynen itse näkyi ainakin ensimmäisen jakson aikana ruudussa vain parisen minuuttia, joten ei tuota ohjelmaa voi oikeastaan hänen ohjelmanaan pitää. Hän vain toimii jonkinlaisena brändinä ohjelmalle, sillä onhan häntä pidetty varsin monimutkaisena henkilönä, joka mieluummin vastaa itsensä esittämiin kysymyksiin tv-reportterin sijaan...
Mutta onko sattumaa että kyseessä on juuri keskustalaisia poliitikkoja? Onko tämä sittenkin joku Keskustan omituinen taktiikka hankkia lisää äänestäjiä? Kuulostaa toki kaukaa haetulta, mutta onhan puolue sitä kosiskellut ties ketä ehdokkaita - puhumattakaan tuosta Olli Hokkasesta. Eli voimmeko tästä vetää johtopäätöksen, että Keskustan linja nykyään on tehdä politiikasta kepeää viihdettä? No, oli miten oli, en yhtään ihmettele jos Kekkonen, Sorsa ja muut edesmenneet suurmiehet kääntyvät haudoissaan, kun nykyään poliitikot ovat tabloidijulkkiksia ja tv-juontajia.
Entäs sitten tämä ensimmäinen syksy? Voisi sanoa, että nyt se arki vasta tosiaankin alkaa. Ja alkaa kieltämättä hieman sekavissa tunnelmissa. Sillä tässä juuri ennen istuntokauden alkua on nostettu esille kaksi varsin vanhaakin asiaa, eli tämä ns. Stasi-jupakka ja Asem-mielenosoituksen alkavat oikeudenkäynnit. Molemmat tapaukset ovat lievästi sanottuna sekavia. Tämä Stasi-asia on sinänsä mielenkiintoinen, sillä on suoraan sanoen uskomatonta, että niinkin "viattomalla" maalla kuin Suomella voi olla niinkin paljon kytköksiä tämän DDR:n erittäin kyseenalaisen tiedustelupalvelun toimintaan. Ja minusta olisi hyvä että tämä "Tiitisen lista" julkaistaisiin, sillä muutoin asiassa on kieltämättä vähän salailun makua - vaikka sillä listalla olisikin arvovaltaisempia nimiäkin... Kieltämättä yllätyin mm. Ahtisaaren ja Lipposen mahdollisista yhteyksistä, vaikka niitä kuulemma pidetäänkin huhupuheina - aivan kuten Alpo Rusin tapauksessakin.
Tästä Asem-asiasta minulla on hieman kaksijakoinen näkemys. Sillä samalla, kun poliisi kiistämättä toimi väärin ja yli-innokkaasti pidättämällä lähes jokaisen ohikulkijan ja syyttämällä heitä ties mistä niskoittelusta, ei sitäkään voi kiistää, ettei kyseessä ole enää erityisen rauhanomainen mielenosoitus, jos paikalle saavutaan pesäpallomailojen ja vastaavien tavaroiden kanssa - mikäli tarkoituksena ei tietenkään ollut ratkoa välejä tämän Tahko Pihkalan mainion urheilulajin muodossa... Mm. Paavo Arhinmäen tilanne on varsin erikoinen, sillä häntähän uhataan käsittääkseni jopa vankeustuomiolla - samoin kuten tätä erästä Suomen Kuvalehden valokuvaajaa. En minä uskoisi, että he (varsinkaan tuo kuvaaja) tuolla olivat siksi että halusivat olla mukana mellakassa. Ja jos poliisi sitten käy syyttömään käsiksi, niin en yhtään ihmettele jos siinä kuka tahansa ärsyyntyy.
Mutta jos tähän loppuun palataan vielä ihan politiikan merkeissä, uskoisin että syksy tuo mukanaan paljon mielenkiintoista, niin keskustelujen kuin lakialoitteiden muodossa. Kansa (tai karkeasti sanoen puolet kansasta) valitsi uuden eduskunnan ja uuden hallituksen, joten on mielenkiintoista nähdä, millä lailla SDP oikeasti sopeutuu rooliinsa jonkinlaisena altavastaajana, sen sijaan että latelee massoittain kritiikkiä hallitusta kohtaan, josta puolet on - ainakin minun havaintojeni mukaan - ollut enimmäkseen valitusta valituksen takia. Kuten Bjarne Kallis meidän haastattelussamme sanoi, on opposition rooli aivan yhtä tärkeä kuin hallituksenkin - sen pitäisi myös SDP:n tajuta. Mutta sitä ei käy kiistäminen että tilanne on puolueelle vieläkin uusi (mikä näkyy myös puolueen pienessä ahdingossa tällä hetkellä), sillä tuskin 12 vuotta hallituksessa juuri millään lailla valmistavat puoluetta oppositioon. Siksi voisi jopa sanoa, että puolueen tippuminen oppositioon oli jopa hyvä asia, sillä nyt SDP:llä olisi mahdollisuuksia uudistaa politiikkaansa.
Ja mitä hallitukseen tulee, on sen seuraaminen vähintäänkin yhtä mielenkiintoista kuin SDP:n vaiheiden oppositiossa. Sillä kysymyshän onkin juuri, millä tavalla Kokoomus tulee pitämään lukuiset vaalilupauksensa (joista osa tosin vaiettiin aika äkkiä), ja millä tavalla Keskusta tulee pitämään itsensä suurimpana puolueena? Vaalit povasivat, että Kokoomus saattaisi jopa ensi kerralla nousta suurimmaksi puolueeksi - ja sitähän Keskusta ei halua. Näin ollen hallitusyhteistyön ohella puolueiden välillä luonnollisesti on kilpailua, ja niin oli myös Vanhasen ykkösen aikaan. Ehkä näiden asioiden ennustaminen on ennenaikaista, sillä näiden vajaan neljän vuoden aikana voi todellakin tapahtua mitä vain. Tärkeintähän on se, että jotain tapahtuu. Sillä politiikka täytyy pitää aina liikkeessä, eikä vauhtia saa pahemmin hidastaa. Se, hoitaako porvarihallitus hommansa paremmin kuin punamulta on toki vielä arvoitus, mutta osviittaa siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, saatamme tulla näkemään jo tulevan syksyn aikana.
Palaa takaisin Kolumniosion etusivulle tästä.