09.11.2007 - Juhani Tanski (stp):
"Kannatan pienten puolueiden yhdistymistä, johon kaikki uusliberalismin vastaiset tahot vosivat liittyä."
Toimitus jatkoi pienpuolueiden puheenjohtajien haastattelusarjaa tapaamalla Suomen Työväenpuolueen (STP) puheenjohtajan, Juhani Tanskin, perjantaina 9.11. Haastattelu tapahtui Helsingin Sanomatalossa. Tanski itse asuu Kuopiossa, mutta sattui marraskuun toisella viikolla olemaan Helsingissä, joten haastattelu puolueen päämiehen kanssa onnistui. Tanski on myös Kuopion Työttömät Ry:n hallituksen puheenjohtaja ja ammatiltaan ATK-suunnittelija. Puolueen kotisivut löytyvät osoitteesta www.tyovaenpuolue.org.
Vuonna 2006 perustettu STP luotiin vuonna 1999 perustetun Vaihtoehtoväen pohjalle, jonka perustamisessa myös Tanski oli mukana. Puolueen vaalimenestys oli vaisua, ja se putosi pois puoluerekisteristä viime toukokuussa. STP rekisteröitiin kuitenkin takaisin jo lokakuussa, kun se sai Tanskin johdolla kerättyä tarvitut 5000 kannattajakorttia. Ollakseen eduskuntapuolueisiin verrattuna kannattajamäärältään pieni puolue, oli näin nopea uudelleenrekisteröityminen kuitenkin kunnioitettava saavutus. Siksi kysyimmekin heti ensiksi, millä tavalla puolue toimi saadakseen näinkin lyhyessä ajassa kaikki kannattajakortit täytettyä.
”Ensimmäisenä otimme tietenkin yhteyttä puolueen tuttuihin, niihin jotka tietävät toiminnastamme”, Tanski kertoo. Puolue teki myös paljon kenttätyötä, ja sen jäsenet pyysivät kaduilla ohikulkijoilta nimikirjoituksia kannattajakortteihin. ”Esimerkiksi minulla oli aina pakettiautossani mukana puutarhapöytä ja kaksi silityslautaa sekä banderolleja”, hän nauraa. Tanski kertoo, että suurin osa ohikulkijoista ei kuitenkaan kirjoittanut, mutta on tyytyväinen siihen että kaikkiin 5000:een korttiin saatiin nimi aikataulussa. ”Itse asiassa tämä ei ollut yllätys, sillä olimme laittaneet tavoitteeksemme saada kortit kerättyä syyskuun loppuun mennessä. Eli olimme tasan tarkkaan aikataulussa.”
Kysymykseen STP:n vaalikampanjasta Tanski vastaa valottamalla ensin puolueen historiaa: ”Tämä puoluehan toimi ensin nimellä Vaihtoehtoväki, mutta vuonna 2006 rupesimme miettimään nimenmuutosta, sillä tuumimme, että emmehän me ole mitään vaihtoehtoihmisiä: me olemme tavallisia työläisiä, opiskelijoita, eläkeläisiä ja työttömiä, joten tulimme siihen tulokseen että Suomen Työväenpuolue kuvastaa nimenä toimintaamme paremmin.” Puolue organisoi itsensä uudelleen kesällä 2006 ja päätti liittymisestä tuleviin eduskuntavaaleihin syyskuussa. Tanski tosin harmittelee sitä, että puolue heräsi liian myöhään, sillä ”samalla kun muilla puolueilla olivat ehdokaslistat olleet valmiina jo vuoden päivät, niin toisaalta otimme sellaisen asenteen että nämä eduskuntavaalit olivat vain valmistautumista ensi vuoden kunnallisvaaleihin”.
”Kunnallisvaaleihin lupaamme ainakin valmistautua ajoissa”, Tanski vastaa jämäkästi, kun kysyimme millä lailla puolueen tulee sitten tuleviin vaaleihin valmistautua. ”Käytännössä meillä on jo tietyissä piireissä alustavasti keskusteltu ja suunniteltu vaaliliittoja, esimerkiksi Kuopiossa suunnittelemme liittoa SKP:n kanssa.” Tanski aikoo jo loppusyksyn aikana panostaa puolueen mainostamiseen ja saada mahdollisimman monen kiinnostumaan STP:n tunnettuvuudesta. ”Käytännön työhön aiomme myös ottaa kantaa, ja tänäänkin olin aamutuimaan puolustamassa sairaanhoitajien oikeutettua taistelua”, hän kertoo.
Tanski kieltää olevansa sosialisti, eikä pidä STP:tä kommunistisena tai sosialistisena puolueena, vaikka se on ollut paljonkin tekemisissä Kommunistisen Työväenpuolueen (KTP) ja SKP:n kanssa. ”Pidän esikuvanani tätä SKDL:n linjaa. Siinä muodostettiin tällainen yhteistyöjärjestö, jossa sai olla mukana niin kommunisteja, sosialisteja, pienviljelijöitä ja rauhanaatteen puolustajia”, hän toteaa. Tanski sanoo myös, että hän kannattaa pienempien puolueiden jonkinaisteista yhdistymistä, johon kaikki ”uusliberalismin vastaiset tahot voisivat liittyä”. Tanskia huolettaa eniten pienten vasemmistopuolueiden eriävät näkökulmat: ”Jos jatketaan tällä linjalla, että yksi kommunistinen puolue on tuolla nurkassa, toinen tuolla ja uusliberalismin vastaiset sitten täällä, niin nämä puolueet, joiden kampanjat valtio maksaa, vievät taas sata prosenttia eduskuntapaikoista, ja uusliberalistinen linja on voittanut eduskuntavaalit sata-nolla.”
Juhani Tanski ei kuitenkaan usko että puolueiden fuusioitumista olisi odotettavissa lähiaikoina. ”Yhdistyminen tapahtuu yhteisen työn kautta. Positiivista on toki se, että olemme muodostamassa vaaliliittoja ja sitä kautta voimme saada ehdokkaita kunnallisvaaleissa läpi.” Hän on myös toiveikas yhteistyön jatkumisen suhteen myös vaalien jälkeen.
Juhani Tanski Sanomatalon kahvilassa 9.11.2007.
Maanantaina 19. päivä marraskuuta ratkennut Tehy-kriisi herätti Tanskissa hallituskriittisiä mutta kuitenkin suhteellisen toiveikkaita ajatuksia. ”Vaatimukset ovat täysin oikeutettuja ja kyllä hallitus tietää että korotukseen on rahaa. Tämä päätös on ihan demokratiankin toteutumisen kannalta tärkeä, ettei tässä olla ajautumassa demokratian alasajoon ja piilofasistisoitumineen, että joltain työntekijäryhmältä viedään tietyt oikeudet. Lakko- ja työtaisteluoikeus on kaikilla, ja minun mielestäni lakko-oikeus on ehdottomasti tärkein demokraattinen oikeus tällä hetkellä. Mutta kyllä minä uskon että tässä hyvin käy”, Tanski tuumii.
Vasemmisto ja oppositio jäivät tässä Tehy-asiassa melko statistin rooliin, siitä huolimatta että meteliä pidettiin paljonkin. Minkälaisena Tanski näkee vasemmiston ja opposition roolin päivänpolitiikassa ja julkisessa keskustelussa? ”Tällä hetkellä eduskunnassa ei ole ollut oppositiota ollenkaan, ei oikeistolaista eikä vasemmistolaista. Kaikki kahdeksan puoluetta ovat hyvin pitkälle sitoutuneet tähän uusliberalistiseen ajatteluun ja kovaan EU-politiikkaan”, Tanski tuhahtaa. Hänen mielestään ”suurimmat rikokset hyvinvointivaltion murskaamisesta” on tehty Paavo Lipposen pääministeriaikana. ”Sinä aikana perusturvaa leikattiin mielettömällä tavalla ja työttömiä sekä köyhiä kuritettiin. Suomessa tämä perusturva on koko kuudentoista vuoden ajan jäänyt entistä enemmän köyhyysrajan alapuolelle. Se on järjetöntä kehitystä kun ottaa huomioon minkälainen taloudellinen nousu on tapahtunut näiden vuosien aikana.” Tanski uskoo tosin, että vasemmistoliiton uusliberalistinen linja on horjunut, ”etenkin Suvi-Anne Siimeksen lähdön jälkeen”.
Taannoisessa Yrjö Hakasen haastattelussamme tämä SKP:n puheenjohtaja kritisoi valtamedioiden suhtautumista pienpuolueisiin, eikä Tanskin mielipide hänestä juuri eroa: ”Koko valtalehdistö on sitoutunut tähän uusliberalistiseen köyhienkyykytyspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion alasajoon. Puhumattakaan sitten Nato-jäsenyydestä ja EU:n tukemisesta.” Hän luonnehtiikin Suomen lehdistön tilaa ”surkeaksi ja säälittäväksi”. Tanski syyttää myös Yleisradiota ei-eduskuntapuolueiden sivuuttaamisesta ja laskeskelee, että 154:stä vaaliohjelmasta 151:ssä ei hänen mukaansa edes mainittu sitä, että on olemassa myös muita vaihtoehtoja kuin nämä ”valtion elättipuolueet”. ”Sitten oli näitä kaiken maailman pääministeritenttejä ja hupiohjelmia, puhumattakaan että kaikki uutiset spekuloivat sitä, miten äänet jakautuvat eduskuntapuolueiden kesken.”
Juhani Tanski on toiminut myös vihreiden riveissä 90-luvulla ja oli vuosikymmenen alussa perustamassa Leppävirran vihreiden paikallisyhdistystä, jonka puheenjohtajana hän toimi vuoteen 1997. Hän toimi myös Pohjois-Savon vihreissä sihteerinä kuusi vuotta, ja neljä vuotta vihreiden valtuuskunnassa varajäsenenä. Hän kuitenkin erkani vihreistä viimeistään siinä vaiheessa, kun puolue päätti liittymisestä Lipposen ensimmäiseen hallitukseen. ”Sen jälkeen aloin olla monissa päätöksissä häviäjien puolella. Ja kun 10.1.1998 vihreät päätti Eurajoen kanssa, etteivät tee tätä vihreää EMU:a ja kannattivat EU:n liittovaltiota. Siinä kokouksessa ilmoitan, että lopetan toimintani puolueessa ja päätin uhrata elämäni EU:n liittovaltiohankkeen alasajamiselle. Ja pyrin edistämään toiminnallani Suomen paikkaa itsenäisten kansakuntien joukossa.” Eropäätöksen jälkeen Tanski alkoi keräämän yhdessä Eero Taivalsaaren kanssa kannattajakortteja uutta puoluetta varten, jonka nimeksi tuli Vaihtoehtoväki, ja sittemmin STP.
Eikä Tanskilta heru kauniita sanoja entiselle puolueelleen nykyäänkään: ”Minusta puolue myi periaatteensa jo 90-luvulla, muun muassa silloin kun meillä vihreillä oli kynnyskysymyksenä ydinvoima ja se, että sitä ei rakenneta. Siitä luovuttiin sitten 95.” Hän muistelee myös, että puolueen kannattama ekososiaalisuus ”unohdettiin” vuosikymmenen lopulla: ”Silloin Porin hiilivoimala joutui vaikeuksiin, ja sen pelastamiseksi hiilivero poistettiin. Tätä minä pidän ehkä koko Suomen itsenäisyyden ajan suurimpana ympäristörikoksena, koska se teki todella pahaa hallaa tälle meidän ilmastollemme”, hän jyrisee. ”Ja silloin Lipposen molempien hallitusten hyvinvointivaltion alasajon aikaan oli vihreätkin apinanraivolla ajamassa sitä hyvinvointivaltiota alas, niin silloin he luopuivat käytännössä myös siitä sosiaalisuudestaan. Eli minusta puolueella ei näissä hallitusneuvotteluissa enää ollut oikein mitään myytävää.”
Lopuksi kysyimme perinteikkäästi, miksi Juhani Tanskin mielestä Suomen Työväenpuoluetta pitäisi äänestää. Hän vastaa: ”Sitä kautta saadaan uudelleen hyvinvointivaltion rakennustyö käyntiin, jota ollaan noin parisenkymmentä vuotta revitty alas. Työn hedelmä on käytettävä työntekijöiden – eli Suomen kansan – hyväksi. Kaikkea ei viedä joillekin amerikkalaisille eläkesäätiöille tai vaikkapa Kiinaan. Haluamme tehdä saalistajien yhteiskunnasta yhteisvastuuyhteiskunnan!”
STP:n puheenjohtaja Juhani Tanski luo katseensa Sanomatalon lasisen
seinän läpi taloon, jonne haluaa - Eduskuntataloon.
Teksti: Mikael Mattila, ISTUNTOSALI.NET
Kuvat: Mikael Mattila
Palaa takaisin haastattelusivulle tästä.