14.06.2007 - Eero Heinäluoma (sd.):
"Oppositiolla on valtaa, joka tulee usein julkisen keskustelun kautta."
Istuntosali kävi haastattelemassa SDP:n puheenjohtaja ja oppositiojohtaja Eero Heinäluomaa SDP:n puoluetoimistolla Helsingin Hakaniemessä 14. kesäkuuta. Puoluejohtajalla oli aikaa noin puolen tunnin haastatteluun. Haastattelussa tiedustelimme puoluejohtajan uutta asemaa oppositiojohtajana, puolueen nykytilaa sekä Heinäluoman näkemystä esimerkiksi uudesta hallituksesta. Puheenjohtaja sai ottaa myös kantaa puolueensa joidenkin jäsenien vetäytymiseen suomalaisen valtakunnanpolitiikan ytimestä ja sen tuomiin vaikutuksiin.
"Oppositiossa tietysti hyvä puoli on se, että on enemmän aikaa - tarkoittaa sitä, että voi miettiä vähän politiikan pidemmän ajan haasteita myös.", Heinäluoma muotoilee vastaukseksi kysymykseen, miltä elo oppositiossa on vaalien jälkeen maistunut. "Tietysti on enemmän aikaa myös ihmisten tapaamiseen ja siihen liittyvään kanssankäymiseen." Uusi oppositiojohtaja muistuttaa oppositiotyön eroavan selvästi hallitustyöstä. "Oppositiotyössä lähtökohtana on, että katsotaan hallituksen esityksen heikkoudet - ja toimitaan tavallaan vastavoimana luoden kriittistä keskustelua." Ex-valtiovarainministerin mielestä oppositiossa joutuukin tekemään toisaalta enemmän työtä kuin hallituksessa. "Toisen tyyppinen työ, mutta aivan yhtä tärkeä", hän tiivistää.
Tiedustelimme oppositiojohtajan näkökulmaa myös siihen, onko nykyinen hallitus - Vanhasen toinen - jotenkin erityisen huono hallitus, koska kritiikkiä opposition suunnalta on satanut nykyistä hallitusta kohtaan enemmän kuin montaa edellistä. "Minusta hallitusta pitää arvioida kuitenkin aina sen tekojen mukaan - ja meidän ajatuksemme on ollut se, että emme kuitenkaan täysillä kritiikkiä avaa uuden hallituksen aloittaessa - ja lähdetään siitä, kun hallitus tekojen kautta kertoo itsestään, otetaan kantaa.", Heinäluoma kertoo. Hän myös muistuttaa päivähoitomaksuja koskevasta keskustelusta, joka hänen mielestään kertoo hallituksen aatteellisista arvoista. "Ja siitä että se lähti juuri pienituloisia, niitä jotka tienaavat kaikkein vähiten - opiskelijaperheitä, osa-aikatyössä olevia, pienellä palkalla toimeen tulevia - niin heitä körmytetään kaikkein eniten."
SDP:n ex-ministeri, puolueen sisällä vahvana vaikuttajanakin tunnettu Tuula Haatainen "loikkasi" SDP:n tiiviimmästä puoluepolitiikasta ja kansanedustajasta kunnallispolitiikkaan, Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. "Tuula Haatainenhan tulee tärkeään, keskeiseen tehtävään. Helsinki on kuitenkin Suomen pääkaupunki. Siellä tehtävät ratkaisut ovat tärkeitä - apulaiskaupunginjohtaja on tärkeä poliittinen vaikuttaja myös, ei hän ole pelkästään virkamies.", Heinäluoma kommentoi asiaa, eikä siis suostu olemaan millään lailla pettynyt Haataisen lähdöstä valtakunnan politiikan ytimestä. "Ei hän tavallaan poistu. Hän hoitaa helsinkiläisten asioita edelleen - nyt vain sieltä kaupungintalolta käsin." Tuula Haatainen olisi Heinäluoman mukaan ollut juuri sosiaali- ja terveyspuolen vetotehtävissä - ellei hän olisi kaupungintalolle siirtynyt. Heinäluoma kuitenkin nimeää myös muita puolueen riveistä löytyviä sosiaalipuolen "kykyjä": Tuula Väätäisen, Anneli Kiljusen ja Maria Guzenina(-Richardsoni)n. "Kyllä kykyjä riittää. Ja tilalle tulee (Haataisen paikalle) Helsingistä erittäin kokenut uusi kansanedustaja Jacob Söderman, EU:n ensimmäinen oikeusasiamies ja pitkäaikainen kansanedustaja", Heinäluoma muistuttaa. "Joten ei eduskunnassa taso laske, vaan tulee erilaista uutta kokemusta."
Tämänkeväisissä eduskuntavaaleissa SDP sai kokea niin sanotun murskatappion menettämällä kahdeksan kansanedustajanpaikkaa. Kokoomus puolestaan saavutti 10 lisäpaikkaa. "Kokoomushan sai ensinnäkin takaisin niitä ääniä, joita se 2003-vaaleissa menetti. Eli kokoomus teki silloin erittäin huonon tuloksen vaaleissa. Ja aika paljon SDP sai tuolloin myös noista äänistä.", Heinäluoma kommentoi kokoomuksen tämänkertaista "riemuvoittoa", eikä suostu selvästikään myöntämään että kokoomus olisi vienyt SDP:n "omia" ääniä 2007-vaaleissa. "Pääministeriasetelma oli silloin (2003-eduskuntavaaleissa) sellainen, että Jäätteenmäen ja Lipposen kilpa toimi sekä demareiden että keskustan eduksi. Ja kokoomus kärsi siitä." Oppositiojohtaja luonnehtii 2007-vaaleissa tapahtunutta voimasuhteiden muutosta ja äänestäjien puoluekannan vaihdosta lähinnä "paluumuutoksi" ja sanoo kokoomuksen voittaneen myös niin sanotuissa liikkuvissa äänestäjissä. "Kokoomus ei voittanut millään oikeistolaisella ohjelmalla - kokoomuksella ei ole avointa valtakirjaa, kokoomus voitti lupaamalla tasa-arvotupon.", hän kiteyttää. Heinäluoman mukaan nyt katsotaankin, mitä hallitus tulee tekemään, tarkoittaen naisvaltaisten alojen palkkaratkaisujen etukysymystä. "Uskon, että ihmiset seuraavat aika tarkasti myös hallituksen toimintaa tässä yhteydessä. Ja tietysti oppositio pitää huolta siitä, että tämä lupaus korottaa sairaanhoitajien palkkoja ei pääse unohtumaan."
Hallituksen rivit ovat selvästi rakoilleet - ja kritiikkiä on satanut opposition lisäksi myös sisältä päin, kuten Anneli Jäätteenmäki arvostellessaan keskustaa osoitti. Heinäluoman mielestä opposition vaikutusvalta onkin tällä hetkellä melko suuri. "Kyllä tämä päivähoitokeskustelu osoitti sen, että oppositiolla on aika paljon valtaa, joka tulee usein julkisen keskustelun kautta", hän sanoo. Jos joku asia nousee julkiseen keskusteluun, ja se koetaan epäoikeudenmukaiseksi, kohdistuu Heinäluoman mukaan paine hallituspuolueisiin ja niiden kansanedustajiin. "Hallitus joutuu miettimään asioita uusiksi. Kyllä tässäkin on nähty, että hallitus on ottanut jo taka-askeleita. On sanottu, että ei tämä loppujen lopuksi koskekaan kaikkia tämä päivähoitomaksujen korottaminen taikka nollamaksuluokan poistaminen."
Eero Heinäluoma ja Matti Vanhanen Nelosen uutisten haastateltavina
vaali-iltana Yleisradion Isossa Pajassa 18.3.2007.
Opposition yleisestä tyytymättömyydestä uutta hallitusta - ja sen toimia kohtaan - sekä hallitusta kohtaan osoitetusta kovastakin kritiikistä huolimatta oppositiojohtaja Heinäluoma ei vielä tunnu uskovan hallituksen kaatumiseen ennen aikojaan eli lyhyempään kuin neljän vuoden hallituskauteen. "Se jää nähtäväksi. Yleinen lähtökohtahan on ollut se, että hallitukset perustetaan vaalikaudeksi.", hän kommentoi kysymykseen, uskooko hän Vanhasen toisen hallituksen kestävän neljä vuotta. "Hallitukset kantavat vaaleissa vastuun toiminnastaan. Kyllähän hallitus on sitten seuraavissa vaaleissa tileillä." Heinäluoma muistuttaa nykyisen hallituksen saaneen taloudellisesti erittäin hyvät lähtökohdat. "Meillä on vahva talous, kasvu meneillään. Näkyy myös paranevissa työllisyysluvuissa. Ja tämä on kaikki tietenkin vielä jälkiaaltoa tuosta menneen neljän vuoden politiikasta.", ex-valtiovarainministeri laukoo, viitaten edelliseen hallitukseen ja sen saavutuksiin. "Se antaa nykyhallitukselle tietenkin hyvän lähtökohdan. Mitä sitten tapahtuu, kun tullaan vaalikauden loppuun - taloudessa, työllisyydessä - ne ovat kaikki avoimia kysymyksiä."
Heinäluoma ei näe nyt vallalla olevan samanlaista hallituskriisiä, mitä maassamme nähtiin vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen, jossa tuolloin niin sanotun Irak-vuodon seurauksena pääministeri Jäätteenmäki erosi. "Ei ole sellaista erimielisyyttä näköpiirissä, joka hallituksen sisällä johtaisi samalla tavalla pääministerin eroon, mitä neljä vuotta sitten.", Heinäluoma sanoo.
Heinäluoma kommentoi myös kysymystä niin sanotun populismin ja todellisuuden säilyttämisen suhteen vaikeudesta vaaliohjelmia laadittaessa - eli kuinka pitkälle vaaliohjelmat ja -lupaukset voivat todellisista lähtökohdista mennä ennen kuin syyllistytään vääränlaiseen populismiin ja äänestäjien pettämiseen. "Kaiken lähtökohtana tulee tietysti olla se, että vaaleissa esitetään mahdollisimman realistinen perusohjelma. Ja siihen sitoudutaan. Siihen hankitaan ihmisiltä valtakirja, ja sitten sitä viedään eteenpäin.", sosiaalidemokraattien puheenjohtaja tiivistää. "Jos katsoo SDP:n ohjelmaa neljä vuotta sitten, niin se on erittäin hyvin toteutettu viime vaalikauden aikana - 90-prosenttisesti viety lävitse.", Heinäluoma muoteilee, olematta ainakaan kovin vaatimaton oman puolueensa saavutusten suhteen. "Siihen (SDP:n viime vaalikauden ohjelmaan) kuului 100 000 uutta työpaikkaa - lopputulos taisi olla lähempänä 120 000:tta." Heinäluoma myöntää tosin, että viime vaalikauden tavoitteet olivat puolueella selvästi vaatimattomammat kuin seuraavalle vaalikaudelle esitetyt tavoitteet. "Olemme nousseet lamasta, meillä on talous hyvässä kunnossa, meillä on enemmän ihmisiä töissä. Meillä on paremmin mahdollisuus huolehtia toisistamme.", hän kiteyttää.
Jos puolueen vaaliohjelma todellakin oli niin erinomainen, mitä puoluejohtaja antaa ymmärtää, ja jos se todellakin pohjautuu talouden realitetteihin, kuten Heinäluoma itse asian ilmaisi, ehkä jopa paremmin kuin muiden puolueiden ohjelmat, miksi SDP ei saanut äänestäjiltä valtakirjaa ohjelmansa toteuttamiseen hallituksessa myös tälle vaalikaudelle - vaan päinvastoin koki yhden historiansa suurimmista tappioista. "Olimme 12 vuotta hallituksessa. Siinä tuli laskua pidemmästä hallituskaudesta. Se vaikutti kyllä puolueen vaalimenestykseen. Sitten siinä oli presidentinvaalien jälkivaikutusta osaltansa.", Heinäluoma muotoilee syitä vaalitappioon. Hän toki myöntää, että puolue teki kampanjassaan virheitä ja pitää vaalitulosta kampanjan onnistumisen ja mainitsemiensa muiden seikkojen yhteistuloksena. Heinäluoma muistuttaa, että SDP käsittelee epäonnistunutta (?) vaalikampanjaansa ja heikkoa vaalimenestystä julkisesti - eikä puolue siis vetäydy kahdeksan kansanedustajan menetykseen johtaneiden vaalien jälkitunnelmista "ketunhäntä kainalossa". "SDP haluaa olla tässä avoin ja käydä tämän analyysin aikalailla julkisesti lävitse - ja antaa myös ihmisille sen signaalin, että otamme opiksemme."
Kahta tähän mennessä Suomen pitkäaikaisinta hallitusta johtanut, yhdeksi Suomen merkittävimmäksi politiikoksi yli puoluerajojenkin tunnustettu, SDP:tä edustanut Paavo Lipponen vetäytyi pitkäaikaisesta kansanedustajan toimestaan ja poliittiselta uraltaan eduskuntavaalien 2007 alla. Neljä vuotta eduskunnan puhemiehenäkin toiminutta Lipposta puolueen puheenjohtajan tehtävässä seurannut Heinäluoma myöntää Lipposen lähdön kotimaan politiikasta olevan jonkinlainen takaisku puolueelle - tai jos ei varsinainen takaisku, voi Heinäluoman vastauksesta ainakin päätellä, että Lipposta jäädään puolueessa kaipaamaan. "Paavo Lipponenhan oli keskeinen vaikuttaja Suomen politiikassa 90-luvun puolivälistä lähtien pääministerinä - sitä ennenkin kansanedustajana. Ja yhteiskunnallisena toimijana muutoinkin. Että kyllä hänen lähtönsä tietenkin näkyi, ilman muuta, politiikassa." Nykyinen puheenjohtaja ei kuitenkaan ota suoraan kantaa siihen, kuinka suuri vaikutus Lipposen lähtemisellä oli eduskuntavaalitulokseen - tai siihen, miksi SDP pysyi hallituksessa 12 vuotta, Lipposen ollessa puolueen keskeisenä vaikuttajana, mutta putosi sieltä ryminällä alas Lipposen lähdettyä. Heinäluoma tuntuu kuitenkin pitävän "konkarin" lähtöä luonnollisena ilmiönä. "Toisaalta on niin, että kaikkihan me lähdemme jossain vaiheessa. Tulee sitten myös uusia ihmisiä tilalle ja tämmöinen 'veren vaihtuminenkin' on tarpeellista."
Eero Heinäluoman ensimmäinen todellinen tulikaste SDP:n puheenjohtajana - eduskuntavaalit 2007 - ovat nyt siis takana. Vaikka puolueen tulos ei kovin paljon positiivisia sanoja puolueen piirissä osakseen saakaan, selvää lienee, ettei tulosta voi millään tavalla yksin pitää liioin uuden puheenjohtajan kuin myöskään vanhan puheenjohtajan Lipposen vetäytymisen syynä. Olivat lopulliset syyt mitkä tahansa, on puolueen 12 vuoden putki hallituksessa nyt katkennut, ja puolue tuntuu tällä hetkellä elävän jonkinlaista murroskautta yrittäen sopeutua asemaansa opposition keulilla, yrittäen kaikin tavoin olla mahdollisimman voimakkaana vastavoimana uudelle porvarihallitukselle ja sen linjaamalle politiikalle. Ulkopoliittisissa kysymyksissä lohtua puolueelle tuonee vielä viime vuonna puolueen ehdokkaan, Tarja Halosen, presidentinvaaleissa saavuttama voitto - ja se, ettei Suomen ulkopolitiikka ole kokonaan "rautaisen konkarikaksikon" Kanerva-Väyrynen hallinnassa.
SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma työhuoneessaan
puolueen puoluetoimistolla, Helsingin Hakaniemessä, 14.06.2007
Teksti: Jan Leineberg, ISTUNTOSALI.NET
Kuvat: Mikael Mattila
Palaa takaisin haastattelusivulle tästä.