25.05.2007 - Jyrki Kasvi (vihr.):
"Ihmiset alkavat nähdä nyt, että ne asiat,
joista vihreät on puhunut tässä vuosikymmeniä, alkavat toteutua."
Perjantaina 25. päivänä toukokuuta Istuntosali sai haastateltavakseen vihreiden yhden tunnetuimmista kansanedustajista, Jyrki J. J. (Jouko Juhani) Kasvin. Tämä vuonna 1964 Pyhtäällä syntynyt, nykyinen Espoon kaupunginvaltuutettu on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja istuu eduskunnassa parhaillaan toista kauttaan kansanedustajana. Jyrki Kasvi tunnetaan erityisesti tietotekniikkaihmisenä - johtuen muun muassa monista hänen kirjoittamistaaan tietotekniikkaa käsittelevistä kirjoista. Enemmän kuin "tietokonenörttinä", Kasvi tunnettaneen kuitenkin politiikastaan ja muun muassa tekijänoikeuslaista, jota hän vastusti kovasanaisesti vuonna 2005.
Tapasimme Kasvin sovitusti eduskunnan lisärakennuksen aulassa, josta jatkoimme hänen kanssaan haastattelun pitopaikkaan eli Kasvin omaan työhuoneeseen. Haastattelu oli kestoltaan noin puolisen tuntia ja oli anniltaan varsin kattava otos niin Kasvin poliittiseen persoonaan kuin vihreiden hallitusajatuksiinkin.
Aloitimme kysymällä Kasvilta mielipidettä nykyisestä hallituksesta ja erityisesti vihreiden roolista siinä. ”Kyllä me sen tiesimme, kun menimme hallitusohjelmaneuvotteluihin, että tästä hallituksesta me emme voi lähteä pois.”, Kasvi myöntää. ”Sen jälkeen emme pääse 100 vuoteen enää hallitukseen mukaan.”, hän sanoo ironisesti. ”Että se on temppu, jonka voi tehdä vain kerran.” Vihreille on Kasvin mukaan todella tärkeää saada ”selvät sävelet” siitä, mitä tehdään. Tässä hän viittaa erityisesti ydinvoimaan. ”Meillä on periaatteessa lupa vastustaa sitä (ydinvoimaa) myös eduskunnassa. Vaikka hallituksen enemmistö sitä esittäisi.”, hän kertoo. Hänen mukaansa myöskään vihreiden tärkeinä pitämiä vesien- ja koskensuojelulakeja ei muuteta, elleivät kaikki hallituspuolueet ole asioista yhtä mieltä. Tällä Kasvi yrittää selvästi murentaa jalansijaa väitteiltä, että vihreät olisivat joutuneet ”myymään nahkansa kovaan hintaan” päästäkseen hallitukseen sisään – kuten julkisuudessa on spekuloitu – eli käytännössä luopumaan ja antamaan periksi kynnyskysymyksissään. ”Hallitus on se paikka, jossa tehdään ne ihan oikeasti ratkaisevat päätökset.”, Kasvi perustelee vihreiden motivaatiota hallitukseen pääsyyn. Vaikka oppositiossa onkin Kasvin mukaan paljon ”hauskempaa”, vapaampaa ja helpompaa, on hallitus se paikka, missä pitää olla jos asioihin todella haluaa vaikuttaa.
Kasvin mielestä vihreät ei joutunut antamaan merkittävästi periksi niin sanotuissa kynnyskysymyksissään – joihin ainakin yleisesti muun muassa ydinvoiman lisärakentaminen on luettu – hallitukseen päästäkseen. ”Kyllähän kaikki joutuivat tekemään kompromisseja, kukaan ei saanut sitä kaikkea sinne, mitä olisi halunnut.”, hän kuitenkin myöntää. ”Se on mielenkiintoista, että esimerkiksi vihreiden ympäristöpolitiikkaa seurataan paljon tiukemmalla kammalla kuin kenenkään muun.”, Kasvi kritisoi. Kasvin mukaan erityisesti keskusta joutui tinkimään hallitusneuvotteluissa tavoitteistaan erittäin paljon saadakseen läpi ruoan arvolisäveron alennuksen, jonka he olivat äänestäjilleen luvanneet. ”Kokoomuksella on samanlaisia – esimerkiksi tämä perintö- ja lahjaveron alentaminen yritysomaisuuden osalta.” Kasvin mielestä, kun jokainen hallitusneuvotteluissa luopuu sellaisesta vaatimuksesta, mitä muut vastustavat, päästään jonkinlaiseen kompromissiin. Hän muistuttaakin, ettei yksikään hallituspuolue ole tyytyväinen hallitusohjelmaan, mutta ”kaikki pystyvät sen kanssa elämään”. Kasvi luonnehtii hallitusohjelmaa ”hurskaaksi dokumentiksi” ja vasta budjettikehystä tehdessä aletaan hänen mielestään huomaamaan ”missä totuus on”. ”Kuinka paljon on rahaa käytettävissä ja kuinka paljon sitä voidaan käyttää…”
Kasvi sanoo olevansa hiukan pettynyt puolueensa saavuttamaan vaalitulokseen eduskuntavaaleissa – vaikkakin puolueen kannatus on yleisesti noussut vuosi vuodelta. ”Odotin vähän parempaa. Ja sitten jos katsoo tuloksia, niin näkee, että monessa vaalipiirissä me olimme satojen äänien päässä lisäedustajista.”, hän spekuloi. ”Kyllähän tämä oli niukin sellainen vaalitulos, jota voi voitoksi kutsua; yksi lisäpaikka ja puolueen puheenjohtaja putoaa eduskunnasta.”, hän muistuttaa. Kasvi näkee vihreiden tulevaisuuden kuitenkin sinänsä valoisana, että hänen mielestään valtaväestö alkaa näkemään vihreiden ”tuomiopäivän ennustusten” alkavan vähitellen näkymään – viitaten lähinnä niin sanottuun ilmastonmuutoskysymykseen. ”Nyt ne alkavat toteutua ja ihmiset alkavat näkemään sen itse.”, hän kiteyttää. ”Ei vihreät ole vetänyt hihasta niitä puheita. Yksi vain, mikä minua jopa loukkaa, on se, että kun jotkut ovat sanoneet, että vihreät esimerkiksi havahtui ilmastonmuutokseen kovin myöhään – niin jos katsotaan vihreiden eduskuntaryhmää, niin meidän ensimmäiset kansanedustajat tekivät ensimmäisellä kaudella välikysymyksen kasvihuoneilmiöstä.” Perivihreään tapaan Kasvi sanookin, ettemme olisi nykyisessä ”jamassa”, jos asiaan olisi suhtauduttu silloin vakavasti. Ilmastonmuutoksesta nyt maksettava hinta onkin hänen mukaansa suurempi kuin ”jos olisi aloitettu silloin”.
Ennen vaaleja vihreille povattiin yleisesti suurtakin vaalivoittoa – pitkälti juuri ennen vaaleja, vuoden 2006 lopulla puhuttaneen ilmastonmuutoskysymyksen vuoksi. Ihmisten arveltiin havahtuvan ja ilmastonmuutoksen tuovan lisää kannattajia vihreille arvoille – ja tätä kautta ääniä vihreille. Näin ei kuitenkaan laajamittaisesti käynyt – miksi, sitä kysyimme Kasvilta. ”No, ehkä siinä vaikutti osaltaan se, että kaikki muutkin alkoivat puhua ilmastonmuutoksesta – mikä on vain hyvä asia.”, Kasvi vastaa. ”Siis jokaisen poliittisen liikkeen tarkoitus on tehdä itsestään tarpeeton.”, hän filosofoi. ”Kaikki puolueet alkavat kyllä olemaan liikuttavan yksimielisiä ilmastonmuutoksen vakavuudesta. Mutta keinothan ovat se, mistä vääntö käydään.” Kasvin mukaan vihreät pitää ensisijaisena keinona megawatteja eli muun muassa energiankulutuksen vähentämistä ja uusiutuvia energiamuotoja. ”Se on hyvä, että ihmiset alkavat nähdä nyt, että ne asiat, joista vihreät on puhunut tässä vuosikymmeniä, alkavat toteutua.”
Kasvi sanoo, että vihreät olisivat voineet olla eduskuntavaalien alla kampanjassaan vielä ”räväkämpiä” – erityisesti ympäristökysymyksien osalta. ”Vihreistä on tullut yleispuolue. Siihen on ihan hyvät syyt. Maailmalla vain ne vihreät puolueet, jotka ovat alkaneet toimia yleispuolueena, niistä on tullut merkittäviä vaikuttajia. Jos on puhtaasti ympäristöpuolue, se on jäänyt marginaaliin.”, hän luonnehtii vihreän liikkeen merkitystä yleisellä tasolla politiikassa. ”Tätä tilannetta, jossa nyt ollaan, niin olisi voitu ehkä kampanjassa hyödyntää enemmän.”, hän jatkaa spekulointia. ”Jos epätavallisen lämmin alkutalvi olisi jatkunut vielä vähän pidempään, niin sekin olisi vaikuttanut vaalitulokseen – mutta sitten tuli, pahus soikoon, vähän pakkasia.”
Otettuamme puheeksi maamme joukkoliikennepolitiikan, Kasvi kritisoi ”nurmijärveläistymistä” – kuten hän asian ilmaisi – eli ”omakotitonttipeltojen” leviämistä esimerkiksi pääkaupunkiseudun ympärille. ”Se on ihan kestämätöntä. Koska se on niin väljää se asuminen, että sinne ei kannata rakentaa toimivaa joukkoliikennettä.”, hän sanoo. ”Tiedän, että se on monen suomalaisen unelma-asumismuoto, mutta se vaatii kahta autoa per perhe. Ja siihen meillä ei yksinkertaisesti ole enää mahdollisuuksia.” Toisena asiana Kasvi nostaa esille julkisen rahoituksen tarpeen kaupunkien joukkoliikenteessä. ”Meillähän on tällä hetkellä sillä tavalla korni tilanne, että valtionosuuksissa tuetaan joukkoliikennettä kaikkialla muualla paitsi suurimmissa kaupungeissa.”, hän naurahtaa hiukan ironiseen sävyyn. ”Helsinki, Espoo, Tampere”, hän täsmentää. ”Nämä kaupungit eivät saa latin latia valtionosuuksissa joukkoliikennettä varten. Juuri ne paikat, jossa joukkoliikennettä tarvitaan eniten.”
Yhtenä mielenkiintoisimpana – ja ehkä esille tulleista asioista kaikkein yllättävimpänä – nosti Kasvi esille Suomen mielenterveyspolitiikan ”kurjan jaman”. Kasvi on omien sanojensa mukaan yrittänyt nostaa kysymystä julkiseenkin keskusteluun ja ihmettelee edelleenkin kurjaa tilannetta mielenterveyspolitiikassa. ”Tärkein lähtökohta on saada riittävästi osaavaa väkeä.”, hän sanoo. ”Tein Espoon valtuustossa jokin aika sitten kysymyksen kaupunginhallitukselle – että löytyy jopa sellaisia psykiatrian hoitoyksiköitä, joissa on viisi psykiatrin vakanssia, mutta vain puolipäiväinen psykiatri hoitamassa niitä kaikkia viittä.”, hän kertoo. ”Eli hoito oli pelkkää reseptin uusimista.” Kasvin mukaan maallamme on iso psykiatrien vaje – ja muistuttaa, että esimerkiksi vanhuspsykiatrian koulutus on Suomesta lopetettu. ”Ja kun kuitenkin tiedetään, että vanhusten määrä kasvaa koko ajan. Ja vanhuspsykiatria vaatii aivan erityisosaamista.”
Ulkopolitiikkaan Kasvilla oli mielenkiintoinen näkemys. Hänen mukaansa, jos Venäjästä tulee arvaamaton ja sellainen, ettei enää osata arvata, mitä se seuraavaksi tekee, Naton kannatus Suomessa lisääntyy. Kasvi ei itse kuitenkaan kannata nykyisenlaista Natoa, vaan pitää Yhdysvaltain merkitystä siinä liian merkittävänä ja luonnehtii nykyisenlaista Natoa lähinnä ”Yhdysvaltain ulkopolitiikan jatkeeksi”. ”Itse asiassa Clintonin kaudella olisin ollut valmis menemään Natoon. Mutta Bush havainnollisti sen käytännössä, miten riippuvainen Nato on kuitenkin Yhdysvaltain politiikasta.”, Kasvi sanoo. Hänen mielestään Yhdysvaltain ja Euroopan välinen tasapaino sotilasliitossa tulisikin saavuttaa ennen kuin liittymisestä tulisi kannattava vaihtoehto.
Säätämistä niin uuden hallituksen joukkoliikennepolitiikassa kuin muussakin Kasvin mielestä tuntuukin riittävän. Tämä perivihreänä espoolaisena tunnettu tekniikan tohtori jaksaneekin huolehtia siitä, että niin joukkoliikenne- kuin vaikkapa tekijänoikeuspolitiikkakin on hallituksessa ja eduskunnassa kohdallaan – ja tulee varmasti tarvittaessa käyttämään yhden jos toisenkin puheenvuoron asioiden tiimoilta. Tällä yhdellä eduskunnan eittämättä värikkäimmistä – positiivisessa mielessä – persoonista oli haastattelun jälkeen kiire perjantain täysistuntoon (jonne Istuntosalikin oli menossa), joten emme pidätelleet häntä tällä kertaa tämän enempää. Kasvin työpäivä jatkuikin vielä pitkään – istunnon jälkeen hän oli menossa muun muassa Espooseen. ”Työpäivä loppuu tänään ehkä jossain yhdeksän ja 11:n välillä.”
Vihreiden kansanedustaja, tekniikan tohtori, Jyrki Kasvi
työhuoneessaan eduskunnan lisärakennuksessa
Teksti: Jan Leineberg, ISTUNTOSALI.NET
Kuvat: Mikael Mattila
Palaa takaisin haastattelusivulle tästä.